Ekonomisti budjettiriihestä: Silläkin rajansa, paljonko kannattaa leikata – sotesäästöt voivat kostautua
Säästö nyt voi olla kulu tulevaisuudessa, ekonomisti Markus Lahtinen viestittää.
Hallitus piti budjettiriihensä eilen tiistaina ja pääsi vielä saman päivän aikana julkistamaan sen tulokset. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Lahtinen ei pidä riihen tuloksia yllättävinä.
Suurempaa tarvetta elvyttävälle talouspolitiikalle ei hänen mukaansa ollut, ja päätökset ovat kevään kehysriihestä suunnatun politiikan linjassa. Arvio yleisen taloustilanteen tulevaisuudesta oli jonkin verran nyt heikompi.
Lahtinen tähdentää Suomenmaalle, että hallituksen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota kasvutoimiin, vaikka talousarviopolitiikan lähtökohta onkin ensisijaisesti sopeuttaminen.
– Tämä ei ole suhdanne- tai rakennemielessä kasvubudjetti vaan leikkausbudjetti.
– Kun on menty leikkauskärki edellä, kannustaisin jatkossa kiinnittämään huomiota kasvun elementteihin. Jos katsoo eilisen tiedotustilaisuuden viestintää, ei ollut puhetta, että puoliväliriiheen (kevät 2025) mietittäisiin kasvutoimia, Lahtinen huomauttaa.
Budjetti näyttää jopa talouskasvua hidastavalta ensi vuoden osalta.
Hän toteaa, että puoliväliriiheen lähdetään sillä kulmalla, että jos suhdanneluonteinen talouskasvu säilyy heikkona sekaisin olevan toimintaympäristön eli maailmantilanteen takia, hallitus on valmis tekemään lisäsäästöjä.
Kasvua olisi tärkeää nopeuttaa, ja sen suhteen on hyviäkin elementtejä, kuten edelliskaudella parlamentaarisesti sovittu neljän bkt-prosentin panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin. Se kuitenkin vaikuttaa vasta vuosikymmenen loppupuolella, Lahtinen muistuttaa. Investointien suhteen on myös joitain verokannusteita.
Suuri kuva on kuitenkin toisenlainen.
– Viestinnällinen ja talouspoliittinen linjavalinta oli se, että nyt mennään eteenpäin sillä, että jos velkaantuminen ei ala helpottaa, sitten leikataan lisää.
Lahtinen kertoo olevansa sitä mieltä, että sopeuttaminen pitääkin tehdä ensi sijassa leikkauksilla ja säästöillä. Sillä on kuitenkin rajansa, paljonko niitä voidaan tehdä yhden hallituskauden aikana.
Hyvä taso on noin neljä tai viisi miljardia.
– Kun tehdään vielä enemmän ja aina leikkaukset edellä, alkaa tulla päätöksiä, joissa vaikkapa perusterveydenhuollon rapauttaminen ei ole aito säästöpäätös. Siinä voidaan säästää yksittäisen vuoden menoja, mutta se tulee muutaman vuoden kuluttua paljon kalliimmaksi.
Merkittävin yksittäinen sektori ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja tästä on puhuttu hyvinvointialueiden alijäämäongelmien takia aivan viime aikoina paljon. Perusterveydenhuollosta säästäminen nyt tarkoittaa suurempia menoja erikoissairaanhoitoon muutaman vuoden kuluttua, PTT-johtaja sanoittaa.
Lahtinen pitää tärkeänä myös sitä, että julkisesta hallinnosta leikataan ja hallinnossa tehdään tuottavuusohjelmia. Siinäkin kuitenkin vauhti pitää pitää tietyissä rajoissa.
– Nyt kun tulee 250 miljoonaa lisäleikkauksia, eivät ministeriöt löydä niitä, ja karsivat toimintojaan tavalla, joka ei ole pidemmän päälle kannattavaa.
– Uhkaa käydä niin, että kaikki kehittäminen lopetetaan, Lahtinen varoittaa.
Koulutuksessakin pitää hänen mukaansa katsoa vaikutusta. Jos koulutuspaikoista leikataan, on syytä miettiä, mistä lopulta leikataan. Ammatillisen koulutuksen lisäleikkauksien vaikutuksia hän ei vielä tässä vaiheessa lähde arvioimaan.
Yleensä ottaen Suomen julkisen talouden tila on sellainen, että riippumatta siitä mitä nykyinen hallitus tekee, seuraavakin joutuu sopeuttamaan.
– Suomen rakenteellinen kyky kasvaa ei ole riittävällä tasolla, että julkisen talouden tasapainoon päästäisiin nykykasvulla, Markus Lahtinen korostaa.
Seuraava hallitus voi joutua mahdottomaan tilanteeseen, jos talouskasvu ei ole virinnyt, ja nykyinen hallitus on jättänyt perinnöksi päätöksiä, jotka tosiasiassa lisäävät menoja tai heikentävät ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa. Väestön ikääntyminen ja turvallisuusympäristön epävakaus tulevat jatkumaan samalla.
– Soisi, että tämä hallitus jonkin verran helpottaisi seuraavan tehtävää.