Eduskunnassa näytettiin peukkua "droonisodalle" supikoiria vastaan – tähtäimessä jo toinenkin Suomea lähestyvä hankala vieraslaji
Metsästäjät ovat saamassa laajalti Suomen luontoon levinneen vieraslajin, supikoiran, pyyntiin uuden apuvälineen.
Eduskunta sai maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.) keskiviikkona käsiteltäväkseen lainmuutoksen, jolla sallittaisiin miehittämättömien ilma-alusten, eli droonien, hyödyntäminen vieraslajinisäkkäiden pyynnissä.
Esitys sai lähetekeskustelussa myönteistä palautetta muutamilta puheenvuoron käyttäneiltä edustajilta. Keskustan Hannu Hoskonen piti esitystä erinomaisena.
– Jokainen tietää, että supikoira on riistantuhooja numero yksi. Se kyllä puhdistaa metsäkanalintujen pesät ihan varmasti, Hoskonen totesi.
Droonien avulla eläimiä päästäisiin jäljittämään tehokkaasti ruovikoihin, joissa ne ovat olleet tähän asti hyvin turvassa pyynniltä ja samalla monimuotoisuuden kannalta haitallisimmillaan. Drooneilla pyynti olisi järkevintä kohdistaa erityisesti alkukevääseen, jolloin supikoirien poistaminen on lintujen pesinnän onnistumisen kannalta tärkeimmillään.
Drooniavusteiseen metsästykseen sopivia vieraslajinisäkkäitä ei ole monta. Minkkien ja koirasusien arvioidaan olevan liikkeissään liian nopeita drooneille. Sen sijaan Suomeen mahdollisesti lähivuosina ehkä leviävän pesukarhun pyynnissä droonin käytöstä voisi lakiesityksen mukaan olla hyötyä.
Suomen luonnossa pesukarhu ei tiettävästi vielä esiinny, mutta suotuisissa olosuhteissa kanta voisi kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutoksen seurauksena levitessään tai ihmisen toimesta maahan tuotuna pesukarhu saattaa kasvattaa nopeasti tiheänkin kannan erityisesti kaupunkialueilla.
Kaikkiruokainen pesukarhu heikentäisi supikoiran tavoin lintu- ja sammakkokantoja. Pesukarhut voivat myös levittää esimerkiksi rabiesta, leptospiroosia, penikkatautia ja Baylisascaris procyonis -loismatoa eli pesukarhujen suolinkaista, joka voi aiheuttaa ihmisellekin hengenvaarallisen taudin.
Suomen supikoirakanta sai alkunsa Suomeen levittäytyneistä yksilöistä entisen Neuvostoliiton alueelta 1930- ja 1940-luvuilla. Noin 1970-luvun puoliväliin mennessä supikoira oli levinnyt lähes koko eteläiseen Suomeen ja Keski-Suomeen. Nykyään supikoira on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Supikoiria on arviolta satojatuhansia yksilöitä Suomessa. Tarkkaa arviota supikoirakannan koosta ei ole saatavilla. 1980-luvun alussa supikoirien vuotuinen saalismäärä oli noin 20 000 yksilöä, kun se nykyään yltää jopa 200 000 yksilöön.