Eduskunnassa laaja tuki Makeran pääomittamiselle maatalouden rakennemuutoksen tueksi

Budjettikeskustelu

Kannatusongelmissa painivan maatalouden tukemisesta ei tarvinnut kiistellä, kun eduskunta pääsi budjettikeskustelussaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan.

Maatilatalouden Kehittämisrahaston eli Makeran pääomittamisen tarvetta ensi vaalikaudella korostivat niin opposition kuin hallituspuolueidenkin maatalouspoliitikot.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) näki, että Makeran pääomittaminen on välttämätöntä.

Lepän mukaan vielä ensi vuonna pääomaa riittää täysin välttämättömiin investointeihin.

– Miksi ne investoinnit ovat välttämättömiä? Siksi, että maataloudesta luopujia on niin paljon ja rakenteet vanhentuvat niin, että säilyttääksemme nykyisen tasoisen ruuantuotannon me tarvitsemme uusia toimijoita ja uusia investointeja, ja siihen tarvitaan välineitä.

Lepän näkemys oli, että Makeran pääomittamisesta on siksi täysin välttämätöntä sopia seuraavassa hallitusohjelmassa ja jo vuonna 2020.

Myös valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin (sd.) piti Makeran pääomituksen lisäämistä äärimmäisen tärkeänä meneillään olevan rakennemuutoksen vuoksi.

– Viimeisin tieto on, että sikatilojen määrä laskee alle tuhanteen, maitotilojen määrä tulee edelleenkin laskemaan, ja silloin tarvitaan investointeja, että voidaan turvata ruoantuotanto, Wallin painotti.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari kiitteli Wallinia hyvästä yhteistyöstä.

– Täytyy sanoa, että yhteistyö on ollut saumatonta, mutta erityisen ilahtunut olin siitäkin asiasta, kun johtavan oppositiopuolueen jaoston puheenjohtaja linjasi Makerasta siten, että tulevaisuudessa siihen täytyy rahoitusta saada lisää. Samoin linjasimme myös parlamentaarisessa työryhmässä, Kalmari muistutti.

Kalmarin mukaan Makera on avain siihen, että tulevaisuudessakin maatilamme voivat menestyä.

– Ja esimerkiksi Makeran kautta maksetaan nyt sitten ne valtiontakaukset, jotka ovat oleellinen osa kriisiapua.

Leppä myönsi, ettei maatalouden kannattavuudessa ole päästy yhdessä asetettuun tavoitteeseen, vaikka sen eteen on tehty paljon töitä ja monenlaisia uudistuksia.

Lepän mukaan kestävä kannattavuus maataloudessa saavutetaan vain tuottavuuden kohentamisella, nykyistä reilummin toimivilla markkinoilla ja kustannusten nousun hillinnällä.

– Se on tie kestävään kannattavuuteen. 

Yksi tie kestävään kannattavuuteen on Lepän mukaan myös merkittävä panostus vientiin.

– Se on täysin välttämätöntä. Ja kaikki tiedämme, että suomalaisilla puhtailla elintarvikkeilla on hyvät markkinat tuolla maailmalla, ja siksi vientiponnisteluja tarvitaan, ministeri muistutti.

Wallin tulkitsi keskustelun päätteeksi, ettei eduskunnassa ole puolueita, jotka vastustaisivat kotimaista elintarviketuotantoa.

–  Ja se on äärimmäisen tärkeää sen takia, että se työllistää 340 000 suomalaista ketjun eri vaiheissa. Näinhän ei ollut 20 vuotta sitten, eduskunta on yhtenäistynyt mielipiteissään tästä, demariedustaja muistutti.