Chilessä rehottava väkivaltarikollisuus on saanut äänestäjät kaipaamaan diktaattorin rautakouraa
Syyskuisena lauantaiaamuna neljä miestä ryntäsi Miguel Angel Bravon kotiin pääkaupunki Santiagon keskiluokkaisessa kaupunginosassa. Talon hälytysjärjestelmistä ja lukoista huolimatta aseistautuneet hyökkääjät pääsivät sisälle taloon. He pahoinpitelivät kuusikymppisen Bravon rautatangolla, veivät hänen lompakkonsa ja puhelimensa ja pakenivat hänen autollaan.
Vielä vuosikymmen sitten tällaiset hyökkäykset olisivat olleet hyvin harvinaisia Chilessä, jolla tuolloin oli maine turvallisena maana. Nyt väkivallan ja rikollisuuden raju kasvu on keskiössä Chilen vaaleissa, joissa äänestäjät valitsevat maalle sunnuntaina uutta presidenttiä.
Murhien ja sieppausten kaksinkertaistuminen kymmenen vuoden aikana on saanut äänestäjät kaipaamaan kovempaa johtajuutta keskustavasemmistolaisen Gabriel Boricin tilalle.
Hyökkäyksestä arven otsaansa saanut Bravo sanoo monien chileläisten tapaan tuntevansa, että maa on lipsumassa rikollisten käsiin.
– He vievät mielenrauhan, hän sanoo viitaten rikollisjengeihin.
Tilanteesta on syytetty rikollisjärjestöjä, joiden katsotaan ilmaantuneen Chileen voimistuneen maahanmuuton seurauksena. Etenkin Venezuelasta on vuosikymmenen aikana saapunut Chileen satojatuhansia maan talousromahdusta paenneita ihmisiä.
Esimerkiksi nuorisorikollisten parissa työskentelevä Hernan Gonzalez katsoo, että maahanmuuttajat ovat saaneet huumeongelmat ja rikollisuuden rehottamaan Chilessä.
– Haluan seuraavalta presidentiltä rautaisempaa otetta, Iquiquen kaupungissa työskentelevä Gonzalez sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Siinä missä presidentti Boricin asettamiin tavoitteisiin kuului hyvinvointivaltion luominen ja Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikaisen perustuslain uudistaminen, on rikollisuuden nopea yleistyminen ajanut turvallisuusteeman kaiken muun edelle.
Yhä useampi jopa ilmaisee kaipaavansa kenraali Pinochetin diktatuuria, joka oli vallassa Chilessä vuosina 1973–1990.
Moni ”nostalgikko” ei tosin ollut syntynytkään Pinochetin vallan alle. Heillä ole muistikuvia, kuinka Pinochet ja muut kenraalit käskivät pommittaa presidentinpalatsin syyskuussa vuonna 1973 tai kuinka tuhansia poliittisia vastustajia vangittiin, murhattiin tai katosi.
Vuonna 2006 kuollutta Pinochetia ei useista yrityksistä huolimatta elinaikanaan tuomittu sotilasdiktatuurin aikaisista tapahtumista.
– En elänyt sitä aikaa, mutta tarvitsemme jonkun, joka ottaa yhtä tiukan otteen kuin hän, sanoo 20-vuotias opiskelija Vicente Sepulveda.
Pinochet sijoittui jaetulle toiselle sijalle hiljattain julkaistussa Chilen arvostetuimpia henkilöitä kartoittavassa tutkimuksessa. Pinochetin vetovoiman on tunnistanut ainakin kovan linjan oikeistolainen presidenttikandidaatti Jose Antonio Kast, joka on perustanut kampanjansa rikollisuuden kitkemiseen maasta.
– Jos hän (Pinochet) olisi elossa, hän äänestäisi minua, Kast on sanonut.
Rehottavaan rikollisuuteen on tarjottu oikealta laidalta lääkkeeksi El Salvadorin johtajan Nayib Bukelen mallia. Bukele on lyhyessä ajassa ajanut maassa toimivat rikollisjengit henkihieveriin ja vanginnut kymmeniätuhansia epäiltyjä jengiläisiä ilman oikeudenkäyntiä huippueristettyyn megavankilaan.
Vieraillessaan El Salvadorissa viime vuonna Kast ylisti Bukelea siitä, että tämä on auttanut miljoonia ihmisiä ”saamaan vapautensa takaisin” jengeiltä. Kast on esittänyt Chilessä laittomasti oleville yli 300 000 maahanmuuttajalle vaihtoehdoiksi vapaaehtoista poistumista tai karkotetuksi tulemista.
– Ne, jotka tulevaisuudessa pelkäävät, ovat huumekauppiaat, järjestäytynyt rikollisuus ja terroristit, Kast vakuutteli tällä viikolla ehdokkaiden viimeisessä televisioväittelyssä.
Kastin lisäksi presidenttikilvassa on toinen oikean äärilaidan kandidaatti, Johannes Kaiser, joka on kampanjansa aikana sanonut, että hän haluaisi lähettää rikoksista tuomitut maahanmuuttajat Chilestä El Salvadorin megavankilaan.
Presidentinvaaleissa mielipidemittauksia johtaa vasemmiston pääehdokas, kommunisti Jeannette Jara. Niukasti hänen takanaan on Kast, jonka istuva presidentti Boric peittosi edellisissä vaaleissa.
Kommunistin nouseminen presidentiksi on kuitenkin vielä mutkan takana eteläamerikkalaisittain yritysmyönteisessä Chilessä. Mielipidekyselyiden mukaan Jara häviäisi presidentinvaalien toisella kierroksella, mikäli vastassa olisi oiken äärilaidan Kast tai Kaiser tai maltillisempi konservatiivikandidaatti Evelyn Matthei.
Hyvin todennäköisesti presidentinvaaleissa myös nähdään toinen kierros, sillä yksikään kandidaatti ei ole ennusteiden mukaan lähelläkään 50 prosentin äänisaalista sunnuntaina järjestettävällä ensimmäisellä kierroksella. Vaalien toinen kierros järjestetään 14. joulukuuta.
Vaalien tulosta pidetään eräänlaisena happotestinä Etelä-Amerikan vasemmiston tulevaisuudelle. Vasemmisto on kärsinyt tappioita Argentiinassa ja Boliviassa ja on tiukoilla myös Kolumbian ja Brasilian ensi vuoden vaaleissa.