Lännestä tulvahti vapauden tuoksu, joka painui Kaja Kallaksen mieleen – Kuka on rautarouvaksi kutsuttu Viron pääministeri?
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on saanut kansainvälisessä mediassa paljon näkyvyyttä ja arvostettuja kansikuvapaikkoja.
Suomenlahden eteläpuolella on kuitenkin toinenkin suhteellisen pientä maata edustava naispoliitikko, joka on viime aikoina noussut huomion keskipisteeseen kansainvälisillä areenoilla.
Viron pääministeristä Kaja Kallaksesta on tullut Ukrainan sodan myötä politiikko, jota kuunnellaan mielellään. Hänen sanomisensa saavat myös näkyvyyttä.
Eikä Kallas ole jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä. Hän on antanut vankkumattoman tukensa Ukrainalle, vaatinut tiukkoja sanktioita Venäjälle ja korostanut, että Vladimir Putinin johtama Venäjä on voitettava.
Kallas on perustellut ajatteluaan Viron kipeällä historialla. Hänen mukaansa virolaiset tietävät kokemuksesta, millaista venäläinen ajattelu voi olla.
Brittiläinen The New Statesman luonnehti hiljattain Kallasta laajassa artikkelissaan ”Euroopan uudeksi rautarouvaksi”. Samaa määritelmää on aiemmin käytetty sellaisten voimahahmojen kuin Margaret Thatcherin tai Angela Merkelin kohdalla.
Mutta kuka oikein on Kaja Kallas? Ja miksi hänen profiilinsa on juuri nyt nousussa?
Kallaksesta tuli Viron pääministeri noin puolitoista vuotta sitten tammikuussa 2021.
Kallas syntyi vuonna 1977, kun Viro oli vielä osa Neuvostoliittoa ja Berliinin kylmä muuri jakoi Eurooppaa.
Ajat alkoivat kuitenkin hiljalleen muuttua. The New Statesment -lehden haastattelussa Kallas kertoo, kuinka hänen isänsä Siim Kallas vei hänet vuonna 1988 vierailulle Itä-Berliiniin. Siellä isä käski 11-vuotiaan tyttärensä nuuhkia ilmaa, koska Berliinin muurin toiselta puolelta tuli vapauden tuoksua.
Vain vuotta myöhemmin Berliinin muuri murtui ja kylmä sota päättyi. Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991.
Isä Siim Kallas oli tunnettu hahmo hänkin. Siim Kallas toimi Viron itsenäistymisen jälkeen maan keskuspankin johtajana. Myöhemmin hänestä tuli Viron reformipuolueen puheenjohtaja ja pääministeri. Siim Kallas on myös entinen EU-komissaari.
Tytär Kaja Kallas opiskeli oikeustiedettä Tarton yliopistossa ja valmistui juristiksi. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen asianajajana.
Viron parlamenttiin riigikoguun Kallas nousi reformipuolueen listoilta vuonna 2011. Hän siirtyi europarlamentaarikoksi vuonna 2014. Puolueensa johtoon Kallas valittiin 2018.
Ensimmäisen pääministerivuotensa aikana Kallas tuli Suomessa tunnetuksi muun muassa siitä, että hän vaati virolaisten matkustusrajoituksiin lievennyksiä maan vakavasta koronatilanteesta huolimatta.
– Hyvä Sanna, tällainen tilanne ei saisi olla totta 2000-luvun Euroopan unionissa, Kallas kirjoitti kesäkuussa 2021 avoimessa kirjeessään Sanna Marinille.
Kallaksen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Ukrainan sodan myötä Kallas on tullut tunnetuksi sujuvasanaisuudestaan ja tiukasta linjastaan suhteessa Venäjään. Viro oli ensimäisten joukossa luovuttamassa aseita Ukrainalle.
Kallaksen mukaan Ukrainassa ei pidä taipua rauhaan vain pelkän rauhan saavuttamisen vuoksi, jos se tarkoittaa merkittäviä alueluovutuksia Venäjälle.
Kallaksen mukaan tällöin Venäjälle annettaisiin viesti, että aggressiivisuus ja toiseen maahan hyökkääminen ovat kannattavia vaihtoehtoja. Se olisi vaarallinen tie Moldovan, Suomen ja Viron kaltaisille valtioille.
– Jos Venäjää ei rangaista sen tekemisistä, tulee yhden, kahden vuoden tauko ja sitten kaikki jatkuu: hirmuteot, inhimillinen kärsimys, kaikki, Kallas sanoo The New Statesmanin haastattelussa.
– Imperialistinen unelma ei ole koskaan kuollut, hän lisää.
Kallas on myös vastustanut keskustelujen jatkamista Putinin kanssa. Tätä linjaa on edustanut muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka on käynyt Putinin kanssa puhelinkeskusteluja.
– Minusta tuntuu, että jos kaikki jatkuvasti soittelevat hänelle, hän ei ymmärrä olevansa eristetty. Jos haluamme, että viestimme hänen eristämisestään menee perille, niin älkää soittako hänelle, Kallas painotti hiljattain Euractivin haastattelussa.
– Hän (Putin) kokee olevansa huomion keskipisteenä, sillä kaikki haluavat puhua hänelle. Mutta mitä me hyödymme siitä? En koe meidän saaneen mitään tuloksia. Butsha tapahtui, Irpin tapahtui – emme näe mitään merkkejä eskalaation vähenemisestä.
Kallas on antanut vankkumattoman tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Hän on lupaillut, että Viro tulee käsittelemään Suomen hakemuksen nopeutetulla aikataululla.
Helsingin Sanomien haastattelussa Kallas rohkaisi suomalaisia rohkeuteen ”harmaana ajanjaksona”, jolloin Nato-hakemus on jätetty, mutta jäsenyys tai Naton turvatakuut eivät ole vielä voimassa.
Kallas siteerasi haastattelussa Yhdysvaltain sota-ajan presidenttiä Franklin D. Rooseveltiä toteamalla, että ”ainoa asia, mitä tarvitsee pelätä, on pelkääminen”.
– Olemme todistaneet tätä jo vuosien ajan. He ovat esimerkiksi uhanneet tuoda lähemmäksi Naton rajoja Iskander-ohjuksia. Mutta siellä ne ovat nyt olleet vuosien ajan. Nämä ovat uhkauksia, ja sellaisina niihin pitää suhtautua. Näiden ei pidä pelotella teitä tekemästä omia puolustusratkaisujanne, Kallas sanoi HS:lle.
Kallaksen mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon toisi Virolle ja muille Baltian maille merkittävän turvallisuuslisän ja helpottaisi maakolmikon puolustamista mahdollisessa suursodassa.
