Briteille rakas julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS täytti 75 ja on henkitoreissaan
Briteille hyvin tärkeä mutta kriisin kourissa kamppaileva julkinen terveydenhuoltojärjestelmä National Health Service (NHS) täytti keskiviikkona 75 vuotta.
NHS on läntisen maailman ensimmäinen ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä, mutta se on kärsinyt vähintään viimeisen kymmenen vuoden ajan ongelmista, joita Covid-pandemia on pahentanut.
NHS:n alasajosta on syytetty koalitiohallituksen säästöohjelmaa 2010-luvun alussa. Tuoreen tutkimuksen mukaan säästöt pidensivät jonotusaikoja ja laskivat hoidon tasoa, joka on laskenut sen jälkeen jatkuvasti, The Guardian kertoo. Jonossa on tällä hetkellä yli seitsemän miljoonaa ihmistä.
Pääministeri Rishi Sunak, jonka omat vanhemmat työskentelivät NHS:n leivissä, kertoi äskettäin 15-vuotissuunnitelmasta, joka tähtää satojentuhansien terveydenhuollon työntekijöiden rekrytoimiseen.
– NHS:n miljoonat työntekijät ovat tehneet työtään jokaisen päivän jokaisena minuuttina 75 vuoden ajan. Kiitän heitä kiitollisen kansakunnan puolesta, Sunak sanoi viime viikolla.
Brittien arvostusta NHS:ää kohtaan on kuvailtu uskonnonomaiseksi, ja järjestelmän julkinen kannatus on korkeammalla kuin esimerkiksi kuningasperheen. NHS on ollut usein näkyvillä suurissa tapahtumissa, kuten kuningatar Elisabetin hautajaisissa, joissa NHS:n sairaanhoitajat ja lääkärit kulkivat kuningattaren arkun perässä.
Britannia käyttää lähes 12 prosenttia budjetistaan terveydenhuoltoon. Se on budjetin suurin yksittäinen kuluerä. Tästä huolimatta esimerkiksi syöpien havaitsemisessa on ollut ongelmia tarvittavien laitteiden puutteen vuoksi.
Lisäksi ongelmista lannistuneet sairaanhoitajat ja lääkärit ovat lakkoilleet paremman palkan puolesta.
The Guardianin mukaan yli 27 000 sairaanhoitajaa ja kätilöä jätti työnsä viime vuonna. Useimmat kertoivat syyksi työn raskauden, ja osa mainitsi syyksi potilaiden saaman hoidon tason.
Nyt avoimena on noin 40 000 sairaanhoitajan ja 8 000 lääkärin virkaa. Kuten Suomikin, Britannia on yhä enemmän ulkomailta palkattujen hoitajien varassa. Brexit on kuitenkin jarruttanut hoitajien rekrytoimista ulkomailta, ja hoitajia on tullut maahan yhä vähemmän.
Sunak on vastustanut palkankorotusvaatimuksia. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että NHS kaipaa nykyaikaistamista teknologian, muun muassa tekoälyn avulla.
Hyväntekeväisyysjärjestö King’s Fundin tuore raportti vertaili Britannian terveydenhuoltojärjestelmää 19 samankaltaisen maan järjestelmään.
Vertailun mukaan esimerkiksi halvauksiin kuoli Britanniassa kaikkein eniten ihmisiä ja sydänkohtauksiin toiseksi eniten. Raportin mukaan NHS:llä on neljä kertaa vähemmän tehohoitopaikkoja kuin esimerkiksi Saksalla.
Mielipidemittausten mukaan kansalaiset eivät kannata mallia, jossa he maksaisivat vakuutuksen kautta itse osan hoidostaan. Viime vuonna 3 000 ihmiselle tehdyn kyselyn mukaan 93 prosenttia vastaajista halusi pitää NHS:n palvelut ilmaisina ja rahoittaa ne verovaroilla.
Toisaalta kyselyn vastaajista 51 prosenttia oli tyytymättömiä saamansa hoidon tasoon ja erityisesti jonotusaikojen pituuteen.
Terveysministeri Maria Caulfield kuitenkin uskoo, että NHS kukoistaa 25 vuoden päästä. Hänen mukaansa jonotusajat voivat silti pidentyä ennen kuin ne lyhenevät.
Lääkäreiden ammattiliiton British Medical Associationin neuvoston puheenjohtaja Philip Banfield ei kuitenkaan ole vakuuttunut.
– Hallituksen pitää osoittaa, että se ei aio tuhota NHS:ää. Se on lääkäreiden ja potilaiden yleisin huolenaihe, Banfield sanoi tällä viikolla The Guardianin haastattelussa.