Asevelvollisuus on tuonut Suomen paraateihin kotoisen henkensä, arvioi asiantuntija – nyt saattaa kuitenkin olla halua näyttää maailmalle: "Muistutetaan, että Suomi on sellainen pieni sotilasmahti"
Puolustusvoimat voi pitää yllä kuvaa Suomen sotilaallisesta kyvykkyydestä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa Helsingissä lauantaina. Näin arvioi kansatieteen emeritusprofessori Juhani U. E. Lehtonen STT:lle.
– Voisi kuvitella, että nyt muistutetaan, että Suomi on sellainen pieni sotilasmahti, jollaisena sitä on mainostettu, Lehtonen sanoo.
Sotilasperinteitä tutkinut Lehtonen sanoo, että Suomen puolustusratkaisuihin kohdistunut kansainvälinen kiinnostus voi näkyä paraatijoukoissa esimerkiksi sillä, että katselmuksessa esitellään modernia kalustoa. Suomi on ollut viime kuukaudet esillä kansainvälisessä mediassa puolustusliitto Naton jäsenyyden hakemisen vuoksi.
Lauantain paraatiin osallistuukin ensimmäistä kertaa puolustusvälineyhtiö Patrian valmistama 6×6 miehistönkuljetusvaunu, josta Puolustusvoimat on tilannut testausta varten esisarjan. Niistä ensimmäiset vasta luovutetaan Maavoimille.
– Testaus ajoittui niin lähelle paraatia, että päätimme ottaa yhden ajoneuvon mukaan, kertoo paraatijärjestelyistä vastannut eversti Vesa Laitonen Kaartin jääkärirykmentistä sähköpostitse.
Paraatiin osallistuu myös eri viranomaisten yhteinen koiraosasto sekä useita ilma-aluksia, kuten NH90-miehistönkuljetushelikoptereita sekä F18 Hornet -hävittäjiä, mutta muuten se Laitosen mukaan noudattaa perinteistä kaavaa.
Kansainvälisiä uutistoimistoja on kuitenkin ilmoittautunut seuraamaan paraatin kulkua.
Suomalaisten paraatiperinne on emeritusprofessori Lehtosen mukaan ottanut vaikutteita saksalais-venäläisestä kulttuurista. Venäjä-vaikutteet ovat perua autonomian ajalta, kun taas Saksassa kouluttautuneet jääkärit toivat kokemuksiaan kotimaahan 1900-luvun alussa.
Lehtonen kertoo, että suomalaiset sotilasparaatit olivat vielä 1930-luvulla hyvin näyttäviä. Sotien jälkeen perinne katkesi 1950-luvun alkuun, ja sittemmin särmikäs aseenkäsittely ja arsenaalin esittely alkoivat Lehtosen mukaan tehdä tilaa ”eräänlaiselle kansalaisjuhlalle”, vaikka perinteinen kaava ohimarsseineen ja kenttähartauksineen säilyikin. Kansalaistapahtuman luonne johtuu puolestaan siitä, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Myös maanpuolustusjärjestöt ovat usein edustettuina paraateissa, ja niin on myös tänä vuonna.
– Henki on se, että tuolla meidän poikamme marssivat, ja kyllä he osaavat marssia. Tämä on ehkä jopa ainutlaatuista maailmassa, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa varsinkin suurten sotilasvaltioiden paraateissa korostuvat asekaluston esittely, ja tämänkaltaisia on totuttu näkemään esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä. Kuningaskunnissa, kuten Britanniassa, puolestaan korostuvat seremoniat, Lehtonen arvioi.
Puolustusvoimien pääesikunnasta kerrotaan, että sotilasparaatien yhtenä tehtävänä on lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa.
Tällä hetkellä maanpuolustustahtoa ei tarvitse tosin hirveästi kasvattaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) tiedotti toukokuussa, että suomalaisten maanpuolustustahto oli mittaushistoriansa korkeimmalla tasolla: yli neljä viidesosaa MTS:n tilaamaan kyselyyn vastanneista haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään.
Kysymysmerkki Lehtosen mukaan onkin, kuinka maanpuolustustahto heijastuu lauantaisen perinteisen paraatin yleisömäärään. Hän ei usko, että Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä vaikuttaisi paraatiperinteeseen. Suomen poliittinen johto on useaan kertaan todennut, että yleinen asevelvollisuus säilyy Suomessa, vaikka maa hyväksyttäisiin Naton jäseneksi.
– En usko, että Nato-osuus tulee millään lailla näkyviin vaikuttamaan [paraateihin]. Ei ole mitään syytä, että sen tarvitsisi.