Analyysi: Varsinais-Suomen vaalipiirissä käydään politiikan tähtien äänikisa

Kokoomus vie perinteisesti voiton eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Turussa käydään kuitenkin tulevien eduskuntavaalien kiinnostavimpia kamppailuja.

Ministereitä ja puoluejohtajia entisessä pääkaupungissa on aina riittänyt. Kärkikahinoissa ovat tällä kertaa kokoomusjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo, keskustan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja viime eduskuntavaalien ylivoimainen ääniharava, reilut 15 000 ääntä saanut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Kokoomuksella on Varsinais-Suomessa toinenkin hallituksen jäsen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Ehdolla ovat jälleen myös kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Saara-Sofia Sirén.

Kokoomus saa luultavasti vähintään nykyiset neljä paikkaansa. Keskustassa hurrataan sille, että Liike Nyt sai Varsinais-Suomeen ehdokasjoukon syömään edes hieman kokoomuksen ääniä. Keskustan kannatus on alueella niin tasaista, että siihen tulokas ei vaikuta.

Keskustapiirillä ei ollut vaikeuksia saada täyttä 17 ehdokkaan listaa tuleviin eduskuntavaaleihin.

Keskustalla on Varsinais-Suomessa pitkä perinne vaaliliitoista Rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa, mutta jo viime vaaleissa sillä oli oma lista. Ehdolla ovat jälleen nykyiset edustajat, joita ovat Saarikon lisäksi Esko Kiviranta ja Olavi Ala-Nissilä.

Keskustan vaalivankkureita vetävä Saarikko oli jo vuoden 2015 vaalien aikaan noussut valtakunnan tason poliitikoksi keskustan varapuheenjohtajana ja keräsi yli 10 000 ääntä.

Neljännen kauden edustaja Kiviranta sai jälleen omiensa tuen ja noin 6 000 ääntä. Sauvolaisen Kivirannan vuosittaiset kesäjuhlat Aliristniemen tilalla ovat jo legendaariset. Vieraita tulee bussilasteittain ja puhujat ovat ministeritasoa.

Loimaalainen Ala-Nissilä puolestaan palasi viime kierroksella eduskuntaan Luxemburgin vuosien jälkeen lähes 5 000 äänestäjän tuella.

Varsinais-Suomen keskustalaiset olivat viime vaalien jälkeen pettyneitä, koska gallupnosteessa olleen puolueen odotettiin saavan neljä kansanedustajapaikkaa.

Niitä tuli vain kolme 16,2 prosentin kannatuksella. Piirin ex-puheenjohtaja Jani Kurvinen jäi varasijalle. Nykyiset edustajat ovat yhä vahvoilla, mutta yhden paikan menetyksen riski on olemassa.

Keskustan kannatus tulee Varsinais-Suomessa hyvin vahvasti puolueen valtakunnallisen kannatustrendin perässä. Kaupunkilaisäänestäjien kanssa keskustalla on kuitenkin sama uskottavuusongelma niin Turussa kuin Helsingissäkin. Kuntavaaleissa 2017 keskusta sai vain 5,2 prosenttia turkulaisten äänistä.

Onni on, että viime eduskuntavaaleissa kuusi eniten ääniä saanutta Varsinais-Suomen keskustalaista on jälleen listalla. Viidenneksi sijoittui Pekka Myllymäki ja kuudenneksi Annina Ruottu.

Vihreiden tilanne on kysymysmerkki. Vaalipiirin ainoa nykyinen edustaja Ville Niinistö lähtee eurovaaleihin, ja muut vihreiden ehdokkaat ovat suurelle yleisölle tuntemattomampia.

Vihreät kuitenkin kiri reippaasti viime kuntavaaleissa, ja gallupien perusteella kansanedustajapaikkoja voisi irrota Varsinais-Suomesta kaksikin.

Perussuomalaisten tilanne on myös hyvin erilainen kuin neljä vuotta sitten, eli ennen puolueen hajoamista. Vielä viime kierroksella perussuomalaiset sai Varsinais-Suomessa toiseksi parhaan tuloksen ja päihitti kolmossijalle jääneen keskustan.

Eduskunnan puhemiehenäkin tällä kaudella toiminut Maria Lohela siirtyi kauden aikana sinisiin ja äskettäin Liike Nytiin eikä pyri enää eduskuntaan. Siniset ovat muutenkin pulassa. Ehdokkaita on asetettu, mutta ei riittävän tunnettuja.

Perussuomalaisilla on yhä Varsinais-Suomessa kansanedustajat Ville Tavio ja Kike Elomaa. Kolmeen paikkaan puolue tuskin enää yltää.

Varsinais-Suomen perussuomalaiset solmivat erikoisen vaaliliiton kristillisdemokraattien kanssa. Perussuomalaiset saavat asettaa 14 ja kristillisdemokraatit kolme ehdokasta.

Kristillisdemokraatit ovat ajautuneet sisäiseen riitaan nimeämällä kärkiehdokkaan, jota Varsinais-Suomen piiri tukee. Tittelin sai salolainen pastori Pertti Vallittu.

Kristillisdemokraattien riveistä eduskuntaan pyrkivä entinen huippujuoksija Annemari Kiekara kokee, että häntä on painostettu luopumaan koko ehdokkuudesta.

Kärkiehdokasajattelu tuntuu kaiken kaikkiaan vieraalta suomalaisessa demokratiassa, ja negatiivinen julkisuus asian ympärillä voi viedä ääniä.

Sekin on arvoitus, miten kristillisdemokraattien mahdolliset äänestäjät suhtautuvat vaaliliittoon perussuomalaisten kanssa, vaikka se tekninen onkin.

Kristillisdemokraatit toivovat saavansa vaaliliiton avulla yhden ehdokkaan läpi. Heillä ei ole ollut kansanedustajaa vaalipiirissä sen jälkeen, kun puolueen nykyinen
puheenjohtaja Sari Essayah edusti sitä vuosina 2003–2007. Essayah on nyt Savo-Karjalan edustaja.

Rkp:lle yhden paikan pitäminen on tällä kertaa erittäin vaikeaa, koska Stefan Wallin jättää eduskunnan.

Valtakunnallisilla gallupsuosikeilla demareilla on mahdollisuus saada yksi paikka lisää.

Nyt edustajia on kolme, Eeva-Johanna Eloranta, Ilkka Kantola ja Katja Taimela. Tunnettu ehdokas on HUSin johtajan paikan vuodenvaihteessa jättänyt Aki Lindén, joka saattaa vedota turkulaisiin kaupunkiäänestäjiin, vaikka ei ehkä niinkään duunareihin. Vahvoilla on myös varaedustaja Mika Maaskola.

Vasemmistoliiton epäonneksi konkaripoliitikko Annika Lapintie ei ole enää ehdolla. Hänen tilalleen voisi nousta Johannes Yrttiaho, vasemmistopoliitikko Jyrki Yrttiahon poika.

Keskustapiirissä ollaan varsin tyytyväisiä tasapainoiseen ehdokasjoukkoon.

Ehdokkaita on kaikista seutukunnista lukuunottamatta Turunmaata, johon kuuluvat kaksikieliset saaristokunnat Kemiönsaari ja Parainen.

Turku, Salo, Loimaa ja Vakka-Suomi ovat edustettuina. Naisia on yhdeksän ja miehiä kahdeksan. Kaksi on alle 30-vuotiaita, toinen heistä ruotsinkielinen Oscar Hätinen. Maahanmuuttajia joukossa edustaa Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali.

Mukana on uusia kiinnostavia kasvoja, kuten laulajanakin tutuksi tullut Piia Koriseva. Jos jotakin olisi listalle vielä toivottu, niin duunarien edustajaa.

Varsinais-Suomen piirissä jännittävää on seurata, miten käy Li Anderssonin ja Annika Saarikon äänikisassa.

Andersson ei ole joutunut kantamaan vastuuta hallituksessa, mutta Saarikko on ministerinä erittäin suosittu. Varsinais-Suomi on keskustalaisittain erityinen piiri, koska sieltä tulee kaksi entistä ja yksi nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön ministeri.

Saarikko jatkoi Liisa Hyssälän jalanjäljillä, Hyssälän poliittinen oppiäiti oli Eeva Kuuskoski.

Saarikon tunnettuus on kasvanut niin, että ääniä pitäisi tulla enemmän kuin viimeksi. Eeva-ilmiöön yltämisessä on tavoitetta. Eeva Kuuskoski-Vikatmaa sai 21 743 ääntä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa.

Analyysiä varten on haastateltu keskustan Varsinais-Suomen piirin edellistä puheenjohtajaa Jani Kurvista sekä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaa. Lähteenä on käytetty myös Lauri Palmusen kirjaa Karvetin herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa Varsinais-Suomessa

.

Korjattu 2.2. klo 11.33: Jani Kurvinen on keskustan Varsinais-Suomen piirin entinen puheenjohtaja, nykyinen on Satu Simelius.