Analyysi: Sokoksen tiedote käynnisti turkiskärhämän
Sokoksen eilinen ilmoitus lopettaa turkistuotteiden myyminen eettisiin syihin vedoten nostatti pienen myrskyn ainakin somevesilasissa.
Pitkään turkishäkkien liepeillä onkin ollut suhteellisen rauhallista.
Sokos kertoi tiedotteessaan, ettei tavaratalo enää hyväksy valikoimiinsa aitoja turkiksia tai turkissomisteita. Perusteena oli halu mahdollistaa asiakkaille vastuullisten valintojen tekeminen tarjoamalla eettisesti ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja palveluita.
Tämä sai keskustan kansanedustajat Antti Kurvisen ja Mikko Kärnän vaatimaan kannanotossaan Sokosta boikottiin.
Heidän mielestään Sokoksen ilmoitus on kaksinaismoralistinen ja populistinen sekä vaarantaa kotimaisen turkistuotannon.
Myös MTK puheenjohtajansa Juha Marttilan suulla on ehtinyt tuomita ratkaisun.
Marttila totesi Maaseudun Tulevaisuudessa, että Sokos lyttää ilmoituksellaan täysin suomalaisen turkiselinkeinon. Hän kertoi odottavansa kaupparyhmältä nöyrää anteeksipyyntöä.
Ja sellainen saatiin – melkein. Tänään S-ryhmä ilmoitti – tosin hienompia sanankäänteitä käyttäen – että turkisten myynnistä luovutaankin siitä syystä, että ne eivät mene kaupaksi. Eettisistä perusteista ei enää mainittu mitään.
Kurvinen ja Kärnä vaativatkin seuraavaksi, että S-ryhmä lisää kotimaisten turkisten markkinointia liikkeissään ja kertoo kuluttajille avoimesti, kuinka eettisistä ja ekologisista tuotteista on kyse.
Heidän mukaansa Sokoksen valikoimapäätös aiheutti suurta hämmennystä.
– Suomalainen turkistuotanto on maailman eettisintä ja sitä tulee puolustaa.
Maaseutua tai sen elinkeinoja koskevassa keskustelussa keskustalaisten ei kannattaisi sortua populistiseen puheeseen
Liina Tiusanen
Kaikki keskustalaiset eivät jaa Kärnän ja Kurvisen näkemystä. Osa hermostui Uuden Suomen otsikosta, jonka mukaan keskustalaiset vaativat Sokosta boikottiin.
Muiden muassa keskusta-aktiivi Elina Lappalainen sekä Keskustanuorten varapuheenjohtaja Liina Tiusanen iloitsivat Sokoksen turkispäätöksestä.
Kärnän ja Kurvisen boikottipuheita he pitävät pahasti yliampuvina ja populistisina.
– Nyt ei olla kieltämässä turkistarhausta, vaan kauppaketju on tekemässä ratkaisun kuluttajakäyttäytymisen pohjalta. Yli sata Suomessa toimivaa vaatealan myyjää on sitoutunut turkittomuuteen. Sokoksen päätöksellä ei ole niin dramaattisia vaikutuksia turkiselinkeinolle, kuin kansanedustajat antavat ymmärtää, Tiusanen kirjoittaa blogissaan.
Hän huomauttaa, että varsinkaan maaseutua tai sen elinkeinoja koskevassa keskustelussa keskustalaisten ei kannattaisi sortua populistiseen puheeseen.
– Näin toimimalla luodaan turhaa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välille.
Tiusanen toivoo Sokoksen pysyvän päätöksessään ja peräänkuuluttaa kaupoilta lisää eettisiä linjauksia.
Lappalainen paheksui niinikään Uuden Suomen blogissaan puoluetovereita populismista.
– Perusteiden pitäisi liittyä faktoihin. Ensinnäkään Sokoksen päätös ei vaikuta mitenkään kotimaiseen turkistuotantoon, koska Suomen turkikset menevät pääasiassa vientiin. Toisekseen turkiksia ei voi väittää ympäristöystävällisiksi.
Lappalaista harmittaa myös sellaisen mielikuvan luominen, että kaikki keskustalaiset olisivat turkismyönteisiä. Henkilökohtaisesti hän olisi tyytyväinen, jos Sokos poistaisi turkikset myynnistä ja tekisi selkeäsanaisen linjavedon epämääräisen kohupyörittelyn sijaan.
– En pidä turkiksia tarpeellisina.
Lappalainen ei halua syyttää turkisten tuottajia mistään saati että kannattaisi tihutöitä ja kettujen vapautusta.
– Turkisasia on herkkä asia. Sitä ei kuitenkaan voi katsoa vain elinkeino- tai vientitulokysymyksenä. Rakennemuutosta on joka puolella teollisuudessa ja jopa taksiliikenteessä. Asioista ei voi pitää hanakasti kiinni vain siksi, että ne tuovat rahaa. On nähtävä pidemmälle.
Lappalainen toteaa tekstiili – ja vaateteollisuudessa olevan ilman turkiksiakin miljardiluokan vientimahdollisuudet. Hän huomauttaa, että kotimaista, muovitonta tuotantoa voi tukea muullakin tavoin kuin pakottamalla kaupat pitämään turkiksia valikoimassa.
Lappalainen uskoo asioiden muuttuvan ajan myötä.
– Ei se, että jossain on asiat pahemmin kuin meillä, oikeuta meitä toimimaan huonosti. Kun ihmisten tietoisuus lisääntyy, kysyntä ja markkinat muuttuvat sen myötä.
Tuntuu pahalta, että juuri suomalaiset hyökkäävät suomalaisen turkistuotannon kimppuun. Euroopassa sitä arvostetaan eettisyytensä vuoksi.
Lasse Joensuu
Himankalainen turkistarhaaja Lasse Joensuu ei usko turkistarhauksen loppuvan sen enempää Suomesta kuin muualtakaan maailmasta.
– Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää niitä tuotetaan jossain päin maailmaa. On omituinen ajattelutapa, että tarhaus lopetettaisiin täältä. Ajatellaanko, että poissa silmistä, poissa mielestä. Tuotanto siirtyisi maihin, joissa eläintenpitoa ei lainsäädännöllä juuri rajoiteta, hän toteaa.
Sokoksen ilmoitukseen Joensuu oli hyvin pettynyt. Tunteet menivät laidasta laitaan, ensin oli surua sitten tuntui vihaiselta.
– Kyllä se oli eräänlainen selkään puukotus maaseudun työlle.
Erityisesti Joensuuta loukkasivat puheet eläinten hyvinvoinnista ja eettisyydestä.
– Suomalaisessa tarhauksessa on panostettu valtavasti eläinten hyvinvointiin. Sertifiointi on ollut käytössä kymmenen vuotta, samoin pitkään on toteutettu turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmää. Ensi vuonna tulee yleiseurooppalainen, uusi WellFur -sertifiointi, hän luettelee.
Turkistarhauksen tulevaisuus näyttää Joensuun näkövinkkelistä hyvältä. Turkikset ovat jatkuvasti muodissa. Eurooppalaiset muotitalot haluavat käyttää nimenomaan suomalaista turkista, koske ne on tuotettu eettisesti.
Tarhuri kehuu myös Suomen viranomaisten tarkkaa työtä, jolla osaltaan pidetään huoli siitä, että eläimet tuotetaan lainsäädännön mukaan.
– Euroopassa luotetaan suomalaiseen tarhaukseen ja osaamiseen. Siksikin tuntuu pahalta, että nimenomaan suomalaiset hyökkäävät suomalaisen turkistuotannon kimppuun.
Joensuu toivoo, ettei energia tuhlattaisi vääriin asioihin, vaan keskityttäisiin jatkuvasti kehittämään eläinten oloja ja turkistarhauksen laatua.
– Turkiksia vastustavilla on oikeus mielipiteisiinsä, mutta samoin on meillä toisella tavalla ajattelevilla. Toivoisin, että saisimme rauhassa harjoittaa ammattiamme.
Eräänlaiseksi ikuisuusaiheeksi muodostunut turkiskeskustelu on pulpahtanut hiljaiselon jälkeen pinnalle – taas kerran. Aika näyttää, mihin se lopulta johtaa.
Totta on varmasti, kuten tuottaja totesi, että turkiksia maailmassa tuotetaan ja myydään niin kauan kun joku niitä ostaa. Sokoksen turkisepisodi kertoo, että ainakin meillä Suomessa ostajat ovat vähentyneet.
Säilyykö niiden vetovoima maailmalla, sitä on vaikea ennustaa. Trendit ovat arvaamattomia ja niihin vaikuttavat monet asiat, myös mielikuvat sekä ihmisten ajan saatossa muuttuvat tavat katsoa tätä Tellustamme.
Kaupat tekevät varmasti jatkossakin ”eettisiä linjauksia”. Niissä kuunnellaan herkällä korvalla kuluttajien toiveita. Vasta hetki sitten kohistiin Lidlin kananmunavalinnoista. Vaarana on, että näperrellään pienten yksityiskohtien kanssa eikä hyvinvointi tai eettisyys isossa kuvassa kasva. Voi käydä jopa päinvastoin.