Analyysi: Keskusta koki vuoden 1995 vaaleissa ihmeen – onnistuuko Juha Sipilä nyt toistamaan Esko Ahon tempun?

Tuorein Helsingin Sanomien mielipidemittaus näyttää keskustalle 15,7 prosentin kannatusta.

Huhtikuisen puoluebarometrin mukaan vain 18 prosenttia suomalaisista pitää puolueen äänestämistä erittäin tai melko houkuttelevana.

Lukuja on paha selitellä. Ne ovat surkeita pääministeripuolueelle. Keskusta näyttää olevan luisumassa kohti historiallisen suurta vaalitappiota.

Eduskuntavaaleihin on aikaa melkein vuosi. Se on politiikassa tunnetusti pitkä aika.

Keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan (7.5.2018) kriittiseen sävyyn keskustan nykytilanteesta, mutta näki myös edessä siintäviä mahdollisuuksia.

Kauniston mielestä keskustan on mahdollista toistaa Esko Ahon vuoden 1995 ihme.

– Silloinhan keskusta nousi EU-jäsenyyden ja laman ristiriitaisista tunnelmista 14 prosentista parinkympin kannatukseen. Hallitukseen se ei riittänyt mutta oli kelpo tulos tuohon saumaan, Kaunisto kirjoittaa.

Maailma on tietysti muuttunut 23 vuodessa hurjasti, mutta Ahon hallituskautta voi verrata Sipilän hallitustaipaleeseen.

Molemmat ovat olleet porvarihallituksia, joita edelsivät sinipunahallitukset.

Ahon hallituksessa istuivat keskustan lisäksi kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit. Sipilän kavereina ovat tällä hetkellä kokoomuslaiset ja siniset.

Ahon hallitusohjelman päätavoite oli Suomen talouden tervehdyttäminen. Se oli ankaran ajan hallitus, jonka päätöksien myötä Suomi pääsi yli lamasta, mutta Aho ei nauttinut suurta kansansuosita.

Sipilän hallitustarina on kovin samankaltainen.

Kun hallitus aloitti työskentelynsä, Suomi oli ollut taantumassa jo seitsemättä vuotta. Sipilän hallitus on laittanut Suomen talouden kuntoon, mutta hinta on ollut kova. Sipilä ei ole suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi.

Etenkin ay-liike hyökkäsi sekä Ahoa että nyt Sipilää vastaan.

Sipilän hallitus on laittanut Suomen talouden kuntoon, mutta hinta on ollut kova.

Mutta miten vuoden 1995 vaalitemppu oikein tehtiin? Kuinka epäsuosittu hallituspuolue voi saada kelvollisen vaalituloksen?

Ahon erityisavustajana tuolloin työskennellyt Timo Laaninen muistelee, että kampanja oli yhdellä sanalla sanoen raivokas.

Kenttää kierrettiin ahkerasti, ja keskustalaiset ympäri Suomen puhalsivat yhteen hiileen.

– Vaalityö perustui Eskon pohjattomaan optimismiin ja tarmokkuuteen. Kun aloitin työt hänen erityisavustajanaan vuonna 1994, hänellä oli minulle vain yksi kysymys: Uskotko sinä Timo, että me voimme voittaa seuraavat vaalit, Laaninen kertoo.

Laanisen mukaan sama resepti toimii tänäkin päivänä: vaalit voittaa se puolue, joka haluaa voittoa eniten.

Keinot vaalityöhön voivat eri vuosikymmeninä toki vaihdella. Nykyisin pitää vaalitorien ja turujen lisäksi hallita kampanjointi verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Mielenkiintoista on, että vuoden 1995 vaalien kohtuullinen vaalitulos saavutettiin Ahon vetämänä – epäsuositun pääministerin lempinimikin oli kansan suussa Pula-aho.

Poliitikkojen kasvot kuluvat julkisuudessa yhä nopeammin. Kannatusluvut menevät helposti puoluejohtajien piikkien. Jos homma ei toimi, johto vaihdetaan.

Keskustan nykytilanteeseen kietoutuu myös Sipilän imago.

Ennen pääministeriyttä hän näyttäytyi tuoreena, politiikan ulkopuolelta tulleena hahmona, joka tekee töitä Suomen eteen pyyteettömästi ja rakentavasti kaikkia kuunnellen.

Nyt mielikuva on aika lailla päinvastainen.

Ahon esimerkki osoittaa kuitenkin, että pääministerin ei tarvitse miellyttää kaikkia.

– Jos edes 25 prosenttia kannattaa, niin sehän riittää vaalivoittoon, Laaninen heittää.

Sipilän persoona herättää monenlaisia tunteita. Keskustan aktiivien joukko seisoo hänen takanaan – onhan puolue Sipilän johdolla eittämättä lunastanut vaalilupauksensa laittaa Suomi kuntoon.

Vaikka vaaleja ei voiteta edellisiä saavutuksia listaamalla, viestiä lienee syytä kertoa suomalaisille kyllästymiseen saakka.

Laaninen muistaa, että vuoden 1995 vaaleissa keskustalaiset toitottivat kaikkialla sanomaa, että Suomi nousi lamasta keskustan ansiosta.

Laaninen huomauttaa, että nyt tilanteen pitäisi olla itse asiassa helpompi. Onhan talouden elpymisestä nähtävillä paljon selvemmät merkit kuin 1990-luvulla.

Valtion velkaantuminen on taittunut, talous kasvaa. Työtä on tarjolla kaikkialla Suomessa ja palkkojakin on nostettu.

Keskusta voi toistaa vuoden 1995 tempun, mutta ajassa on elettävä. Puolueuskollisuus on vähentynyt, joten on keksittävä keinot saada oma viesti läpi liikkuville äänestäjille.