Analyysi: Ei mikään helppo rasti – molempien paikkojen säilyttäminen vaatii keskustalta rajusti töitä Satakunnan vaalipiirissä

Jännäksi menee. Niin voisi sanoa ainakin keskustan osalta Satakunnan vaalipiirissä, jossa puolueen molemmat istuvat kansanedustajat jättävät paikkansa.

Eivätkä nimet ole ketä vain, vaan kaksi todellista konkaria: Timo Kalli ja Kauko Juhantalo. Molemmat keräsivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa selvästi yli 4 000 ääntä.

Luopujakonkareihin voidaan laskea myös ensimmäiselle varasijalle jäänyt entinen maatalousministeri Juha Korkeaoja, jolle ääniä kertyi yli 3 200.

Jaossa on siis yli 12 000 ääntä. Keille ne menevät, ja saako keskusta niistä läheskään kaikkia? Ne ovat tuhannen taalan kysymyksiä varsinkin nyt, kun puolue kärvistelee gallupalhossa.

Vaalitaistoon puolue lähtee edelliskertaa selvästi nuoremmalla joukolla. Vuonna 2015 listalla ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta, nyt heitä on kaksi. Alle nelikymppisiä neljästätoista ehdokkaasta on viisi.

Konkareiden äänipottien säilyttämiseen se tuo haasteensa, mutta samaan aikaan uusilla ehdokkailla on mahdollisuus tuoda mukanaan paljon sellaisia äänestäjiä, jotka eivät yleensä ole keskustaa vaaliuurnilla muistaneet.

Keskustan ehdokkaista yksi saattaa pystyä hyötymään sekä luopujista että listan nuorennusleikkauksesta.

38-vuotiaalla Eeva Kallilla on hyvät mahdollisuudet periä isänsä ääniä, mutta tuoda myös koulutettuna nuorekkaana naisena paljon sellaisia ääniä, joita keskusta ei perinteisesti ole saanut.

Uusia nuoria äänestäjiä koettavat saada taakseen myös Vilho Hakala, 22 ja Ville-Veikko Päivömaa, 26.

Minkään helpon rastin edessä he eivät kuitenkaan ole. Vaalien ensikertalaisilta vaatii paljon saada itsensä tunnetuksi.

Konkareilta jälkeen jääviä ääniä lähtee keskustan listalta metsästämään myös joukko pitkän linjan vaikuttajia.

Keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalonen ylsi viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista neljänneksi parhaaseen tulokseen vajaalla 3 000 äänellään.

Tapio Huhtanen keräsi puolestaan viime vaaleissa reilun 2 300 äänen potin.

Heillä on tunnettavuutensa vuoksi mahdollisuuksia äänimäärän nostamiseen.

Muita ehdokkuutensa uusijoita ovat eurovaaleissakin ehdolla ollut Martin Ylikännö sekä porilainen Juha Kantola.

Kankaanpääläisen Mikko Uusitalon osakkeita nostaa se, että hänellä on hyvät mahdollisuudet tavoitella samalta paikkakunnalta tulevan Juhantalon ääniä.

Äänestäjien huomiota tavoittelevat myös Veli-Pekka Suni ja Jyrki Soukainen.

Naisia keskustan listalla on viisi: Kallin lisäksi Aila Haikkonen, Kirsi Hassinen, Anne Puutio ja Eeva-Liisa Tuominen.

Heidän vastuulleen jää ukkopuoluemielikuvan murtaminen, sillä miesehdokkaita keskustalla on Satakunnassa yhdeksän. Mistään tasa-arvon huipentumasta ei siis voida puhua.

Maantieteellisesti keskustan lista vaikuttaa varsin eteläpainoiselta. Vaalipiirin eteläpuolella ehdokkaita riittää joka kunnasta. Reilun 9 000 asukkaan Eurajoelta ehdokkaita on jopa kaksi.

Vaalipiirin pohjoisimpien kuntien alueella ehdokkaita on harvakseltaan. Oikeastaan sinne voidaan laskea vain muutama ehdokas.

Merkittävimmät äänestäjäkeskittymät ovat Porin ja Rauman seudut, joista ensimmäisen vaikutusalueelle voi laskea osuvan kahdeksan ja jälkimmäisen viisi keskustalaisehdokasta.

Kansanedustajan paikkoja Satakunnassa on jaossa yhteensä kahdeksan.

Yksi mielenkiintoisimmista on viime vaaleissa suurimman äänisaaliin keränneiden perussuomalaisten tilanne. Puolue sai 25 prosentin kannatuksellaan läpi kaksi kansanedustajaa.

Kesän 2017 jälkeen Ari Jalonen on kuitenkin edustanut sinisiä ja Laura Huhtasaari perussuomalaisia.

Viime viikolla Jalonen ilmoitti lähtevänsä sitoutumattomana ehdokkaana kokoomuksen listalle. Eduskunnassa hän aikoo kuitenkin edustaa sinisiä – jos Arkadianmäelle enää pääsee.

Siitä ei nimittäin ole välttämättä takeita. Loikka sinisiin ja sitten vielä kokoomukseen voi olla äänestäjille kynnyskysymys. Huhtasaarella on toinen tilanne. Hänen ennakoidaan hyötyvän etenkin maahanmuuttokeskustelusta ja lisäävän viime vaalien hulppeaa 9 200 äänen pottia.

Huhtasaaren vanavedessä Arkadian mäelle saattaa jopa nousta uusi perussuomalainen nimi kohtuullisen pienelläkin äänituloksella.

Satakunta on perinteisesti ollut demarien valta-aluetta. Viime vaaleissa SDP sai kuitenkin köniinsä ja menetti ykkössijansa perussuomalaisille.

Nyt puolue uhkuu taas itsevarmuutta. Gallupmenestyksen huumassaan puolue on intoutunut puhumaan jopa kolmesta kansanedustajapaikasta.

Vaalikentille puolueella on vara laittaa kaksi paljon ääniä kerännyttä istuvaa kansanedustajaa: viime vaalien äänikuningattaren Kristiina Salosen ja sote-uudistuksen neliraajajarruttajana tunnetuksi tulleen ex-ministerin Krista
Kiurun.

Ex-kansanedustaja Antti Vuolanne on vahva nimi hänkin.

Kolmannen edustajan saaminen vaatisi kuitenkin murskavoiton. Sellainen on tiukassa.

Viime vaaleissa yhden paikan menettäneellä kokoomuksella sen sijaan voi olla realistisemmat mahdollisuudet nostaa paikkalukuaan takaisin kahteen.

Kokoomuksen istuva kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola jättää parlamentaarikon uransa yhteen kauteen, mutta
kykypuolue tarjoaa tilalle tukun muita tunnettuja nimiä.

Heistä vahvimmat ovat kertaalleen poliitikon urasta luopuneet Sampsa Kataja ja Anne Holmlund.

Molempien ehdokkuus tosin herättää myös kummastelua. Kataja on ennen ehdokkuuttaan ehtinyt sanoa useaan kertaan julkisuudessa, ettei hän enää koskaan lähde ”kusitolpan” rooliin.

Holmlundin äänimäärät puolestaan osoittivat vahvasti alaspäin jo silloin, kun hän vielä oli politiikassa mukana.

Puolueen sisäinen yhtenäisyys saattaa myös olla koetuksella, sillä kokoomuksen listalta löytyy ex-kansanedustaja Jouni Lehtimäki.

Puoluevaihdoksillaan kohahduttanutta Lehtimäkeä ei huolittu viime kuntavaaleissa Porin kokoomuksen ehdokaslistalle. Tilanteen tiedetään olevan vieläkin tulenarka.

Jos RKP:n kanssa vaaliliiton solminut kokoomus onnistuu paikkalukuaan kasvattamaan, tulikuuma kysymys on, keneltä puolue sen nappaa.

Onnistuuko Huhtasaari sittenkään nostamaan eduskuntaan muita perussuomalaisia kuin itsensä? Voisiko vasemmistoliitto menettää yhden ainoan paikkansa?

Vai käykö sittenkin niin, että pahassa gallup-alamäessä ollut keskusta ei onnistu pitämään molempia paikkojaan?

Vaikka vasemmistoliiton Jari Myllykoski saikin viime kerralla Satakunnan valituista ehdokkaista pienimmän suhdeluvun, on puolueen kannattajakunta suhteellisen vakiintunut.

Keskustalaisille se tarkoittaa sitä, että töitä on tehtävä rajusti.