Alijäämä nousuun heti hallituskauden jälkeen – PTT:n Lahtinen kritisoi poukkoilevaa päätöksentekoa
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja, ekonomisti Markus Lahtinen pitää hallituksen talouspolitiikkaa liian poukkoilevana.
Kehysriihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä voi Lahtisen mukaan pitää pääosin onnistuneena.
Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta, ekonomisti näkee.
Hallitus ei voi loputtomasti paeta vastuutaan valtavista ja pysyvistä alijäämistä, Lahtinen toteaa.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa esitetyssä laskelmassa valtion budjettitalouden alijäämät pienenevät väliaikaisesti hallituskauden lopussa, mutta kasvavat voimakkaasti hallituskauden jälkeen.
– Talouspoliittinen päätöksenteko on ollut kaiken kaikkiaan poukkoilevaa osin ehkä siksi, että hallitusohjelmasta puuttuu strateginen ote, Lahtinen sanoo tiedotteessa.
– Hallituskausi on jo puolessa välissä, joten ehkä riihestä saatiin lopulta liian vähän ja liian myöhään.
Korkeampien tuloluokkien marginaaliveroasteiden laskeminen korkeintaan 52 prosenttiin, mutta samalla rajaamalla indeksitarkistuksia, on kasvun ja julkisen talouden kestävyyden kannalta kehyspäätösten ongelmattomampia päätöksiä, Lahtinen näkee.
– Tulonjaon oikeudenmukaisuuden kannalta päätös on toki altis hyvin perustellulle kritiikille. Lisäksi on tärkeä huomata, että positiivisia vaikutuksia talouskasvuun saadaan odottaa jonkin aikaa, joten aluksi alijäämät kasvavat.
– Myös pieni- ja keskituloisten työn verotuksen keventäminen voi kokonaisuuden osana olla kannatettava toimenpide, mutta finanssipolitiikan vastuullisuus edellyttää tältä osin merkittäviä ja pysyviä kompensoivia toimenpiteitä, Lahtinen sanoo.
Hallitusohjelmasta puuttuu strateginen ote.
Markus Lahtinen
Ennakoitava ja kilpailukykyinen yhteisövero olisi Lahtisen mukaan verokilpailua tärkeämpää.
Keskeisemmäksi päätökseksi yritysverotuksen puolella valikoitui yhteisöveron alennus kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 2027.
Yhteisöveron alennuksen positiiviset vaikutukset investointeihin ja talouskasvuun ovat kuitenkin sangen maltilliset, Lahtinen kertoo. Lisäksi Suomen nykyinenkin 20 prosentin yhteisöverokanta on hyvin kilpailukykyinen.
– Yhteisöveron alennus voisi toki edelleen parantaa Suomen asemaa verokilpailussa. Tarvittaessa kuitenkin esimerkiksi muilla Pohjoismailla on mahdollisuudet vastata Suomen käynnistämään verokilpailuun, missä Suomen on vaikea menestyä.
– Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta olisi ollut tärkeämpää varmistaa jatkossakin ennakoitava ja kilpailukykyinen yhteisövero kuin haastaa verrokkimaita verokilpailuun, Lahtinen sanoo.
Veronalennuksia ja muita julkisen talouden tasapainoa heikentäviä toimenpiteitä riihipäätöksessä on staattisesti tarkastellen 2,3 miljardia euroa. Tästä miljardi on tarkoitus kattaa veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla.
– Veronkorotusten joukosta on kadonnut sinne ryminällä aiemmin keväällä tullut datakeskusten sähköveron korotus, jonka puolestaan piti kompensoida makeisten arvonlisäveron korotuksesta luopuminen, Lahtinen huomauttaa.
Mukaan päässeet valmisteverojen korotukset ovat itsessään hyvin perusteltuja, vaikka virvoitusjuomaveron jokavuotinen kiristäminen esimerkiksi hallitusohjelmassa alennetun olutveron sijaan on erikoinen terveyspoliittinen valinta, ekonomisti muotoilee.
Hän myös ennakoi, että työn verotuksen kevennyksen positiivisia vaikutuksia heikentävä ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen laskee järjestäytymisastetta ja sitä kautta lisää entisestään jännitteitä työmarkkinoilla.
Menosopeutuksen osalta Lahtisen huomio kiinnittyy korkeakoulutuksen perusrahoituksen pienentämiseen yhteensä 65 miljoonalla eurolla.
– Kun tavoitteena on veronalennuksien avulla nopeuttaa talouskasvua, alennusten rahoittaminen korkeakoulujen perusrahoituksesta tinkimällä on mitä ilmeisemmin ristiriidassa alkuperäisen tavoitteen kannalta.
– Toki positiivisena riihipäätöksenä pitää noteerata monet T&K-rahoitukseen tehtävät lisäykset ja pyrkimys vähentää tutkintojen tarpeetonta kasautumista, Lahtinen sanoo.
Positiivisena hän pitää myös päätöstä olla tekemättä merkittäviä muutoksia perintöveroon.
– Perintöveron poiston kasvuvaikutukset olisivat olleet vähäisiä ja hitaita, mutta verotulojen menetykset merkittäviä ja nopeita.
Lahtinen muistuttaa, että valtion talouden alijäämä on yhä massiivinen.
Hallitus sitoutui painamaan alijäämän alle 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2024 ja pitämään kolmen prosentin ylityksen vähäisenä ja väliaikaisena, jotta vältettäisiin EU:n ”tarkkailuluokka”.
– Tämän varmistamiseksi hallitus jopa nosti poikkeuksellisesti kesken vuoden yleistä arvonlisäveroa, Lahtinen toteaa.
Tilastokeskuksen tämän viikon tiedon mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2024 oli kuitenkin 4,4 prosenttia. Valtiontalouden alijäämä kasvoi edellisestä vuodesta.
PTT:n kevään ennusteen mukaan alijäämä säilyy lähellä neljää prosenttia myös tänä vuonna.