Hallitus nostaa alijäämän tällä kaudella selvästi isommaksi kuin etukäteen arvioitiin, huomauttaa politiikan vaikuttaja
Eihän se ihan niin mennyt kuin luvattiin, sanoo keskustan eduskuntaryhmän talous- ja veropolitiikan asiantuntija Tuomas Vanhanen.
Kyse on hallituksen talouspolitiikasta ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tuoreesta budjettiehdotuksesta, joka on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Vanhanen huomautti tällä viikolla sosiaalisessa mediassa, että Purran budjettiehdotuksen myötä valtion budjettitalouden alijäämä nousee tällä kaudella selvästi korkeammaksi kuin valtiovarainministeriön virkamiehet arvelivat vuonna 2023.
Virkamiesten laatimassa teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa vuonna 2023 arvioitiin, että budjettitalouden alijäämä vuosille 2024–2027 olisi yhteensä noin 46,7 miljardia euroa.
Tällä hallituskaudella alijäämä on kuitenkin Vanhasen mukaan nousemassa yhteensä noin 51,1 miljardiin euroon.
– Hallitus ei siis onnistunut painamaan alijäämää edes sen teknisen tason alle, jota se ja moni muu suomalainen piti ennen vaaleja kestämättömänä, Vanhanen kirjoitti.
Hän toimii Vantaalla kaupunginvaltuutettuna sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna.
Asia on Vanhasen mukaan tärkeä siksi, että hallituksen lopputulos on ristiriidassa sen kanssa, mitä kansalaisille ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja luvattiin.
Kokoomuksella ja perussuomalaisilla oli tuolloin vaikea niellä virkamiesten esiin nostamaa arviota 46,7 miljardin euron alijäämästä vuosille 2024–2027. Kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä lukema oli aivan liian suuri.
Loppuu se velaksi eläminen, molemmat puolueet jyrisivät.
Suomalaisille myytiin Vanhasen mukaan ajatus, että Marinin kauden 41 miljardin euron alijäämätkin olisivat aivan liikaa, puhumattakaan yli 45 miljardin alijäämästä vaalikaudelta.
– Tämä oli silloin todella iso teema vaalikeskusteluissa ja täysin perustellusti, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.
Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus linjasi kunnianhimoiset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta ja alijäämän hillitsemisestä.
Mutta lopputulos ei vastannut ihan sitä.
– Me tiedämme vuosien 2024 ja 2025 toteutumat. Jos niihin lasketaan vielä se, mitä vuoden 2026 osalta on arvioitu lisätalousarvion mukaan jäävän kertymää, sekä ensi vuoden osalta tuo 12,9 miljardin alijäämä, päästään tuohon lukuun 51,1 miljardin alijäämästä, Vanhanen selventää.
– Kun mietitään, mikä oli se lähtötaso, jota missään nimessä ei saanut ylittää, niin eihän tätä mitenkään voi hallituksen onnistumisena pitää, hän jatkaa.
Vanhasen mukaan toteutuma osoittaa, ettei Orpon hallitus ole kyennyt asettamaan menoja tärkeysjärjestykseen, kuten se lupasi ennen 2023 vaaleja.
Iso pettymys on ollut hallituksen epäonnistuminen talouskasvun aikaansaamisessa. Orastavaa käännöstä siitä näkyy vasta nyt. Toimiin olisi pitänyt ryhtyä aiemmin, Vanhanen näkee.
Menoja hallitus on joutunut lisäämään esimerkiksi puolustukseen. Se on sinänsä perusteltua, mutta vastapainoksi olisi pitänyt Vanhasen mukaan karsia muita toisarvoisia menoja.
– Siihen hallitus ei ole riittävällä tavalla kyennyt.
Päälle tulevat veronalennukset. Vanhanen arvostelee etenkin ensi vuonna voimaan tulevaa yhteisöveroalennusta, joka on herättänyt paljon kritiikkiä.
– Tilanteessa, jossa velkaantuminen vain jatkuu, hallitus tekee toimenpiteitä, jotka kiihdyttävät velkaantumista lisää, hän äimistelee.
Hallitus perustelee velan kasvua mielellään korkomenojen nousulla, joka sen mukaan johtuu Marinin hallituksen holtittomasta politiikasta.
Mutta se selitys ei toimi, Vanhanen sanoo.
Hän huomauttaa, että tällä vaalikaudella nähty korkotilanne oli tiedossa jo vuonna 2023, kun virkamiehet tekivät teknistä julkisen talouden suunnitelmaa.
Näin ollen arviossa on otettu myös korkotilanne huomioon.
– Itse asiassa ne korkomenot ovat olleet vuosien 2024–2026 aikana pikkuisen pienemmät kuin mitä teknisessä kehyksessä oli pohjaoletuksena.
– Tietysti, kun sitä velkaa on kertynyt enemmän kuin mitä alunperin ajateltiin, niin korkomenojakin on tulee jatkossa sitten entistä enemmän. Mikään yllätys tämän ei pitäisi hallitukselle olla.
Puheiden ja toteutuksen välinen ristiriita nostaa Vanhasen mukaan esiin kysymyksen siitä, kuinka sitoutunut hallitus todella on velan taittamiseen.
Eduskuntapuolueet ovat vasemmistoliittoa lukuunottamatta sitoutuneet ensi vaalikaudella niin sanottuun velkajarruun, jolla pyritään 8–11 miljardin euron sopeutuksiin.
Se on huomattavasti suurempi säästötavoite kuin tällä vaalikaudella.
Mutta miksi kokoomus ja perussuomalaiset haluavat siirtää kovat toimet sinne, kun tilanne on jo nyt hälyttävä, Vanhanen kysyy.
– Kun kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla ei tällä vaalikaudella päästy tämän kummempaan, niin herää kyllä kysymys, että kuinka sitoutuneita ne sitten ovat tähän velkajarruun, hän pohtii.