Alexander Stubb HS:lle: Enemmistö ei tule hyväksymään läntistä maailmanjärjestystä
Vaikka sota on tehnyt paluun Eurooppaan, sen seuraukset eivät rajoitu pelkästään omalle mantereellemme.
Pelissä ovat myös kansainvälisen järjestelmän rakenteet, entinen pääministeri Alexander Stubb kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
– YK:n sanoittivat maailmansodan voittajavaltiot. Bretton Woodsin talousjärjestelmän rakensi länsi. Kylmän sodan päättyminen ei perusasetelmaa radikaalisti muuttanut. Vladimir Putinin Venäjä haluaa sanoittaa 2020-lukua keitoksella nationalismia, konservatiivisuutta, etupiiriajattelua ja slaavimytologiaa.
Nykyisin professorina Firenzen Eurooppa-yliopistossa toimiva Stubb huomauttaa, että YK:n äänestyksessä Venäjän sotatoimista tyhjää painaneet 35 jäsenvaltiota edustavat yli puolta maailman väestöstä.
Niiden joukossa oli suuria maita, kuten Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka.
– Lännen, siis meidän, on ymmärrettävä, että muun maailman enemmistö ei tule hyväksymään Yhdysvaltojen tai Euroopan johtamaa maailmanjärjestystä. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi luopua arvoista, joihin transatlanttinen yhteystyömme nojautuu.
Stubbin mukaan vielä ei voi sanoa, miten sodan jälkeiset kansainvälisen politiikan mannerlaatat järjestyvät.
– Varmaa on vain, että Ukrainan sodan seurauksena Suomesta tulee Naton jäsen, Eurooppa jakautuu kahtia ja maailmanpolitiikan valtarakenteet muuttuvat. Samalla Saksa palauttaa puolustuskykynsä, ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä turvallisuus Itämerellä vahvistuu entisestään.
Lisäksi Stubb näkee, että Euroopassa palataan kahtia jakautuneeseen Eurooppaan, jossa yhdellä puolella on autoritaarinen, arvaamaton ja aggressiivinen Venäjä. Toiseen blokkiin kuuluu noin 40 eurooppalaista kansallisvaltiota, jotka tukeutuvat demokratiaan, yhteistyöhön ja rauhanomaiseen yhteiseloon.
– Eristetty ja eristäytynyt Venäjä on realiteetti, jonka pohjalta Euroopan turvallisuutta rakennetaan seuraavien vuosien tai vuosikymmenten aikana.
Professori toteaa, että elämme rauhattomuuden aikakautta, jona niin informaation, energian, teknologian kuin kaupankin voi aseellistaa.
– Se edellyttää valppautta ja kykyä sopeutua uusiin oloihin. Siinä Suomi on onneksi aina onnistunut. Erityistapaus emme ole. Yksin emme halua enää koskaan olla.