Aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle tyrmäävä palauteryöppy lausuntokierroksella – myrkkyä naisvaltaisille aloille, työllisyydelle ja työssäjaksamiselle
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen lakiluonnos aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta saa kovaa kritiikkiä muun muassa kuntatyönantajilta, ammattiliitoilta ja Kelalta.
Hallitus sopi viime keväänä ohjelmaneuvotteluissaan, että aikuiskoulutustuesta ja vuorotteluvapaasta luovutaan 1.8.2024 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tukea ei voisi myöntää syksyllä 2024 tai sen jälkeen alkaviin opintoihin.
Hallituksen esitysluonnos nähdään epätasa-arvoisena ja vahingollisena erityisesti naisvaltaisille ja työvoimapulasta ennestäänkin kärsiville aloille. Sen katsotaan haittaavan myös mahdollisuuksia vastata monilla aloilla kasvaviin osaamisvaatimuksiin ja heikentävän työssä jaksamista.
Perjantaina päättyvällä lausuntokierroksella oli keskiviikkoaamuun mennessä jätetty 25 lausuntoa, enimmäkseen sisällöltään hyvin kriittisiä.
Kuntatyönantajat KT arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Vaikutuksia henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen ei ole arvioitu KT:n mukaan riittävästi.
KT huomauttaa, että kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävien kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta, ja viime vuosina henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä on vain lisätty, mikä lisää aloilla tutkintojen suorittamisen tarvetta
Aikuiskoulutustukea käytetään KT:n mukaan runsaasti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja pelastusalan pula-ammateissa, joissa on työntekijäpulaa. Tuen lakkauttamispäätös voi aiheuttaa merkittävän työvoimavajeen pula-aloilla, kun moni opiskelun aloittamista suunnitellut aikoo hyödyntää mahdollisuuden.
KT vaatii, että lakkautettavan tuen tilalle luodaan pikaisesti korvaava malli, jotta julkisen sektorin osaajapula ei kärjisty entisestään. KT:n ja Kirkkohallituksen mielestä tuen työhistoriavaatimusta voitaisiin lyhentää ja kohdentaa tukea tarveharkintaisesti työvoimapula-aloille ja niille. joilla on vain perusasteen koulutus.
– Tämä vaihtoehto tukisi esimerkiksi maahan muuttavien aikuisten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja työllistymistä, Kirkkohallitus perustelee.
Kansaneläkelaitos (Kela) pitää esitystä aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta yllättävänä toimenpiteenä, jos tavoitteena on jatkuvan oppimisen kehittäminen ja yleensä työvoiman osaamisen turvaaminen.
Kela huomauttaa, että kyse ei ole suoranaisesti valtion talouden säästöistä, koska palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Valtio maksaa ainoastaan yrittäjien aikuiskoulutustuet.
Kela esittää harkittavaksi, että työelämässä oleville tai määrätyn iän täyttäneille voitaisiin myöntää nuorten opintotukea suurempi opintolainan valtiontakaus.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. OAJ:n mielestä tukea ei tule lakkauttaa, vaan kehittää.
– Tuki pidentää työuraa, kun osaamisen päivittämisen kautta voidaan kasvattaa motivaatiota työhön ja lisätä mahdollisuuksia kehittää omaa työnkuvaa mielekkääseen suuntaan.
Hallitus heikentää OAJ:n mukaan esityksellään myös tietoisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, koska tukien lakkauttaminen vaikuttaa erityisesti naisiin.
– Esityksessä ei ole lainkaan arvioitu ja otettu huomioon sitä, millainen yhteisvaikutus naisvaltaisille aloille aikuiskoulutustuen sekä vuorotteluvapaan lakkauttamisilla voi olla.
OAJ huomauttaa myös, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen itsessään ei tuo työtä yhdellekään työttömälle. Aikuiskoulutukseen osallistuvan tilalle sen sijaan on voitu palkata työtön määräajaksi. Lisäksi aikuiskoulutustuella opiskelleet ovat työllistäneet heitä opettaneet opettajat.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa täystyrmäyksen myös terveysalan ammattiliitoilta. Tehy pitää virheellisenä hallituksen arviota, jonka mukaan aikuiskoulutustuki on vienyt työntekijöitä määräaikaisesti pois työmarkkinoilta eikä hankittu koulutus ole aina ollut riittävän tarkoituksenmukaista.
Tehyn mukaan lyhytnäköisillä ja vain neljän vuoden säästöjen tavoittelemiseksi suunnitteilla olevilla toimilla viestitään työntekijöille, että on pakko pysyä töissä.
– Viesti on negatiivinen ja toimii vaikutuksiltaan juuri päinvastoin.
Ammattiliitto Pro katsoo, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen hankaloittaa työelämässä olevien opiskelua, osaamisen kehittämistä ja koulutustason nostoa, vaikeuttaa alanvaihtoa ja heikentää työssä jaksamista.
Tämä kaikki tapahtuu Pron mukaan tilanteessa, jossa globalisaatio, automatisaatio ja digitalisaatio, vihreä siirtymä ja tekoälyn kehittyminen asettavat jatkuvasti uusia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle ja sen päivittämistahdille.
Pro huomauttaa, että vuoden 2017 jälkeen palkansaajan aikuiskoulutustukea ei ole rahoitettu valtion varoista vaan työttömyysvakuutusmaksuista, joita maksavat työntekijät ja työnantajat.
– Epäselväksi jää, miten esityksessä on tästä huolimatta päädytty 175 miljoonan euron vahvistavaan vaikutukseen julkiselle taloudelle.
Työllisyysrahaston mukaan hallituksen esitysluonnoksessa ei ole tunnistettu, että ennen lakkauttamislain voimaantuloa rahastoon on voinut saapua syksyllä 2024 alkavia opintoja koskevia hakemuksia ja rahasto on voinut myöntää näihin opintoihin tukea.
– Jos lakkauttamisella olisi tarkoitus olla takautuvia vaikutuksia, näillä voisi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia etuudenhakijan asemaan.
Työllisyysrahaston mukaan kansalaisen pitäisi etenkin pystyä luottamaan siihen, että kun hänelle on myönnetty jokin etuus, ei päätöstä muuteta takautuvasti.
– Jos aikuiskoulutusetuuden lakkauttamisella on tarkoitus olla takautuvia vaikutuksia, tulee niiden merkitys kansalaisille arvioida. Lisäksi tulisi esittää, miksi taannehtivat vaikutukset nähtäisiin poikkeuksellisesti perusteltuina.
Kuntaliitto pitää lausunnossaan hallituksen esitystä tietyin varauksin kannatettavana. Kuntaliiton mielestä nykyisin aikuiskoulutustuki kohdentuu joiltakin osin henkilöille, joille sitä ei ole perusteltua maksaa.
Kuntaliitonkin mielestä kannattaisi kuitenkin pohtia tuen kehittämistä niin, että se kohdentuisi nykyistä paremmin työvoimapulasta kärsiviin aloihin ja työvoiman saatavuuden turvaamiseen.
Erityisen huolissaan Kuntaliitto on varhaiskasvatuksesta, jonka tehtäviin on pätevöidytty osin aikuiskoulutustuen turvin.
– Mikäli aikuiskoulutustuki poistuu eikä tilalle tule korvaavaa järjestelmää on oletettavaa, että tämä suosittu koulutusväylä loppuu.
Myöskään vuorovapaajärjestelmän lakkauttaminen ei innosta lausunnonantajia. OAJ:n mukaan mahdollisuus vuorotteluvapaaseen edistää vuorottelijan työssäjaksamista ja vuorottelusijaisuudet ovat erinomainen keino työllistyä opintojen jälkeen oman alan töihin aluksi vuorottelusijaisena.
– Tilastojen perusteella vuorotteluvapaata käyttävät erityisesti ikääntyvät naiset ja vuorottelusijaiset ovat suurelta osin nuorempia naisia. Järjestelmän poistaminen osuu siten nimenomaan naisiin.
OAJ:n mukaan hallitus heikentää esityksellään tietoisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta arvioimatta tämän ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen yhteisvaikutusta naisvaltaisille aloille.
Myös Tehy huomauttaa, että vuorotteluvapaan lakkautuminen kohdistuu ensisijaisesti matalapalkka-aloilla, sosiaali- ja terveys-, ja kasvatusaloilla työskenteleviin naisiin. Naisten osuus vuorotteluvapaalle jääneistä on vuodesta toiseen ollut noin 70 prosenttia.
– Vuorotteluvapaan käyttö työntekijän jaksamisen kannalta on merkityksellinen ja sen poisto saattaa johtaa sairauslomien lisääntymiseen erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä.
Vuorotteluvapaata käytetään Tehyn mukaan opiskeluun, lasten ja ikääntyneiden vanhempien hoitoon.
– Vuorotteluvapaan käyttö ikääntyneiden vanhempien hoitoon on huomattavasti yleisempää kuin hallituksen esityksen taustamuistiossa arvioidaan.