Ahti Karjalainen valoi perustaa Suomen länsi-integraatiolle, muistuttaa Olli Rehn – suomalaisen politiikan traagista hahmoa muisteltiin 100-vuotisseminaarissa
Maalaisliitto-keskustan historian suuriin nimiin kuuluvan Ahti Karjalaisen (1923-1990) elämäntyön ehkä kestävimmät saavutukset syntyivät Suomen liittämisessä taloudellisin sitein länteen, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
– Urho Kekkosen ja Ahti Karjalaisen integraatiopolitiikka perustui ajatukseen, että vaalimalla Neuvostoliiton johdon luottamusta Suomen ulkopoliittisen linjan pysyvyyteen saatiin liikkumavaraa meille elintärkeän länsi-integraation edistämiseen, juhlapuheen Karjalaisen syntymän satavuotisjuhlassa Hirvensalmella sunnuntaina puhunut Rehn muistutti.
Kun tämä luottamus sekä Nikita Hruštševin että Leonid Brezhnevin kaudella perustui pitkälti henkilösuhteisiin, presidentti Kekkosen ja keskeisten ministerien – kuten Karjalaisen – rooli korostui, Rehn huomautti.
Rehn muistutti Karjalaisen johtaneen ulkomaankauppaministerinä neuvotteluja Suomen liittymiseksi EFTA:n jäseneksi 1959 – 1960. Vuoden 1960 alussa perustettuun EFTAan perustettiin liittyivät Euroopan talousyhteisön ulkopuolelle jääneet Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi ja Tanska, jotka olivat Suomen suurimmat läntiset kauppakumppanit.
Neuvostoliitto suhtautui hankkeeseen ja ylipäätään Suomen länsi-integraatioon aluksi jyrkän kielteisesti ja pelasi Rehnin mukaan monenlaisia poliittisia kuvioita liittyen sekä Suomen sisäpolitiikkaan että laajemminkin Pohjolan tulevaisuuteen.
Presidentti Kekkosen ja Karjalaisen ponnistelujen avulla lopulta syntyi kuitenkin maaliskuussa 1961 Fin-EFTA -sopimus, jossa Suomi myönsi Neuvostoliitolle samat tulliedut, jotka se itse saisi liittyessään EFTA -järjestelmään.
– Finn-EFTA-sopimus integroi Suomen kaupallisesti osaksi länttä ja osoittautui suureksi menestystarinaksi. Se loi pohjan myöhemmille askelille Suomen läntisessä integraatiossa, kuten EEC-vapaakauppasopimukselle ja jäsenyydellemme Euroopan unionissa, Rehn summasi.
Päällimmäisenä Karjalaisen elämäntyöstä muistetaan Rehnin mukaan kuitenkin idänkaupan edistäminen, jossa hän joutui ”syvään päätyyn” heti tultuaan V.J. Sukselaisen II hallituksen kauppa- ja teollisuusministeriksi vuoden 1959 alussa yöpakkaskriisin tulehdutettua Suomen ja Neuvostoliiton välit.
– Suomen idänkauppaan liittyi Neuvostoliiton näkökulmasta varmasti poliittisiakin tavoitteita, mutta samalla se loi Suomessa monilla alueilla ja paikkakunnilla merkittävää hyvinvointia työllisyyden kasvun myötä. Isolla maalla oli isot tarpeet, ja esimerkiksi tekstiiliteollisuus myi Neuvostoliittoon valtavia määriä tavaraa, Rehn muistutti.
Idänkaupan varjopuolina olivat Rehnin mukaan suhdanneherkkyys, joka aiheutti vakavia tasapaino-ongelmia.
– Toinen pulma oli, että kahdenvälisen kaupan suoja kasvatti Suomessa tuotantoa, joka ei pärjännyt maailmanmarkkinoilla. Siksi idänkaupan romahdus 1990-luvun alussa aiheutti suuria, monille yrityksille jopa kohtalokkaita sopeutumisongelmia.
Rehn muistutti puheessaan myös Karjalaisen ansioista suomalaisen aluepolitiikan suunnannäyttäjänä.
– Puheessaan ”Kehitysaluepolitiikan lähtölaukauksia” Sonkajärvellä marraskuussa 1963 pääministeri Karjalainen asetti tavoitteet maan alueellisen tasa-arvon kehittämiselle.
Rehnin mukaan pian puheen jälkeen Karjalaisen hallitus asetti komitean valmistelemaan aluepoliittista lainsäädäntöä. Mietintö valmistui vuonna 1965 ja seuraavana vuonna astuivat voimaan ensimmäiset kehitysaluelait.
Kehitysaluepolitiikka sai Rehnin mukaan vauhtia Karjalaisen toisen hallituksen aikana 1970-luvun alussa. Kehitysaluerahasto Oy eli Kera aloitti toimintansa Kuopiossa toukokuussa 1971 ja elinkeinoelämää pyrittiin kehittämään laaja-alaisesti muun muassa kehitysalueiden teollisuudelle myönnetyin verohelpotuksin.
– Valtio perusti ajan myötä useita muitakin erityisrahastoja, kuten Vientiluotto, Tekes ja Finpro. Niistä ovat syntyneet fuusioiden kautta nykyiset yrittämisen edellytyksiä, viennin edistämistä ja teknologian kehittämistä tukevat organisaatiot, Finnvera ja Business Finland.
Rehnin mukaan aktiivinen aluepolitiikka ilmeisesti hidasti alueellista eriarvoistumista ja maaseudun tyhjenemistä. Vaikutuksiltaan kestävimmäksi aluepolitiikan muodoksi lienee silti osoittautunut yliopistojen perustaminen, hän arvioi.
Rehnin mukaan Ahti Karjalaista on uran surullisten viime vaiheiden vuoksi usein muisteltu suomalaisen politiikan traagisena hahmona.
– Ja totta on, että hänen elämänkaaressaan voi nähdä piirteitä kreikkalaisesta tragediasta.
Rehnin mukaan Karjalaisen ilmeinen lahjakkuus johti hänet yhä korkeampiin ja vastuullisempiin tehtäviin. Samalla velvollisuudentunnon ja kunnianhimon yhdistelmä koitui kuitenkin hänen kohtalokseen.
– Nämä ominaisuudet kasasivat Karjalaisen harteille paineet, joita hän ei selvästi kyennyt lopulta käsittelemään. Traagisen sankarin tavoin hän suistui politiikan huipulta henkilökohtaiseen romahdukseen.
Rehn sanoi miettineensä, muodostuiko presidenttiehdokkuudesta Karjalaiselle tai ainakin hänen tukijoilleen jonkinlainen pakkomielle, joka alkoi ajan myötä syödä miestä, etenkin kun Mauno Koivisto alkoi jo 1970-luvulta lähtien vaikuttaa Kekkosen todennäköiseltä seuraajalta.
Rehnin mukaan välirikko Kekkosen kanssa vain kärjisti tätä traumaa ja tragediaa.
– Mutta traaginen loppu ei voi kumota sitä, miten Ahti Karjalainen käytti elämänsä, kaikki aktiiviset työvuotensa, suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Rehn kertoi, ettei koskaan tavannut itse Hirvensalmen Kuitulan kylällä 1923 syntynyttä Ahti Karjalaista, mutta polut ovat kyllä kohdanneet paitsi Suomen Pankissa myös Länsi-Savon kesätoimittajana ja Sanomakeskuksen pääkirjoittajana, tosin 40 vuoden ajallisella erolla.
– Ajattelen silti löytäneeni Ahti Karjalaisen elämäntyön ytimen, etenkin hänen omien puheittensa ja kirjoitustensa kautta. Ahti Karjalaisen julkisten esiintymisten kaaresta 1950-luvulta 1980-luvulle erottuu kirkas linja: kansakunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen pitkäjänteisen, jopa voimaperäisen kasvupolitiikan kautta, vientikaupasta huolehtien ja hyviin naapuruussuhteisiin nojautuen, Rehn summasi.