Apinarokon löytyminen Suomesta ei olisi varsinaisesti huono uutinen, sanoo professori
Afrikassa laajasti leviävän apinarokon uuden variantin tartuntatapauksia voidaan mahdollisesti todeta myös Suomessa, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
– Se, että Suomessa tapauksia todettaisiin, ei olisi varsinaisesti huono uutinen, vaan osoittaisi vain sen, että systeemi toimii. Taudin leviämisen estämiseksi on tärkeää todeta ja diagnosoida tapaukset, jotta tartuntaketjut voidaan katkaista.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti aiemmin tällä viikolla apinarokon vuoksi globaalin terveyshätätilan. Afrikassa nyt leviävän apinarokon uuden variantin uskotaan olevan tarttuvampi ja tappavampi kuin aiempi muunnos, joka alkoi levitä vuonna 2022.
– Terveyshätätilan julistamisen tarkoitus on lisätä kiireellisesti resursseja taudin vastustamiseen. Jos siihen ei kiinnitetä huomiota, taudilla on mahdollisuudet levitä laajemmin Afrikassa ja myös muille mantereille. Nostamalla valmiutta tautia pystytään torjumaan paremmin, Vapalahti sanoo.
Vapalahden mukaan Afrikassa esiintyy kahta eri tyyppiä apinarokkoviruksesta. Länsi-Afrikassa esiintyvä variantti on lievempää muunnosta, jota esiintyi vuonna 2022 puhjenneen epidemian myötä Euroopassakin lähes 30 000 tapausta.
Vapalahti kertoo, että apinarokkoviruksen vakavampaa tyyppiä esiintyy Keski-Afrikassa. Viime vuoden syyskuussa Kongon demokraattisessa tasavallassa se levisi ihmisestä toiseen pitkinä tartuntaketjuina, joista nykyinen epidemia on saanut alkunsa. Sittemmin tauti on levinnyt myös naapurimaihin Ruandaan, Burundiin, Keniaan ja Ugandaan.
Vapalahden mukaan Kongon demokraattisessa tasavallassa on tänä vuonna todettu noin 17 000 apinarokkotapausta. Pelkästään siellä apinarokkoon on kuollut lähes 550 ihmistä kuluvan vuoden aikana, AFP kertoi torstaina.
Ruotsissa vahvistettiin torstaina ensimmäinen uuden variantin apinarokkotapaus, joka on diagnosoitu Afrikan mantereen ulkopuolella. Sairastunut henkilö on oleskellut Afrikassa, ja hän hakeutui hoitoon Tukholmassa.
WHO arvioi, että uuden muunnoksen apinarokkotapauksia vahvistetaan todennäköisesti Euroopassa pian lisää. Myös Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) kehottaa tiedotteessaan varautumaan siihen, että Euroopassa ilmenee lisää apinarokkotapauksia.
ECDC:n mukaan on todennäköistä, että tautia kulkeutuu ulkomailta saapuvien mukana Eurooppaan. Se kuitenkin pitää taudin jatkuvaa leviämistä epätodennäköisenä, sillä tartunnat havaitaan yleensä nopeasti.
Vapalahtikin muistuttaa, että eurooppalainen terveydenhuoltojärjestelmä ja tartunnan jäljitys ovat hyvin eri tasolla kuin Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa ihmisillä on muitakin vaikeuksia säilyä hengissä.
Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Pakistanissa raportoitiin ensimmäinen apinarokkotartunta perjantaina. Maan terveysviranomaisten mukaan tartunta todettiin miehellä, joka palasi Persianlahden maasta. Viranomaisten mukaan heidän täytyy vielä vahvistaa, mistä apinarikon viruskannasta on kyse.
ECDC suosittelee maita muun muassa päivittämään matkustustiedotteitaan niiden maiden osalta, joissa tautia ilmenee.
Vapalahden mukaan yksi suuri ero vuonna 2022 levinneeseen viruskantaan on se, että uutta varianttia on havaittu nyt myös laajasti naisilla ja lapsilla.
– Edellisen viruskannan kohdalla tauti levisi yli 90-prosenttisesti miesten kanssa seksiä harrastavien miesten keskuudessa. Nyt vajaa puolet Kongossa tartunnan saaneista on ollut naisia.
Vapalahti kertoo taudin leviävän etenkin seksuaalikontakteissa mutta myös muissa lähikontakteissa.
– Aikaisemmin esimerkiksi Keski-Afrikassa tauti on levinnyt perheen sisällä, jos ihmiset ovat nukkuneet samassa sängyssä tai jakaneet peittoa.
WHO:n mukaan virus voi levitä myös muun muassa kasvokkain tartunnan saaneen henkilön kanssa keskusteltaessa.
Vapalahti sanoo, ettei uudesta apinarokkoviruksen muodosta tiedetä vielä kovin paljoa.
– Tiedetään, että siinä on tapahtunut tiettyjä mutatoitumisia ihmisestä toiseen tartuntaketjuissa, ja pidemmän päälle tartuntatavatkin voivat muuttua.
Apinarokkotartunnan saaneella esiintyy kohollaan olevia ihon rakkulamaisia muutoksia. Muita oireita ovat kuume, kova päänsärky, lihassäryt ja imusolmukkeiden turpoaminen.
Vapalahden mukaan vakavampien oireiden riski on immuunipuutteisilla henkilöillä. WHO kertoo, että myös lapset ja raskaana olevat kuuluvat riskiryhmään.
Tyypillisesti apinarokkovirus tarttuu ihmiseen ensin piennisäkkäistä, ja joskus virus alkaa siirtyä ihmisestä toiseen. Apinarokkovirus kuuluu rokkovirusten sukuun. Apinarokkovirusta on Vapalahden mukaan ollut afrikkalaisissa jyrsijöissä aina.
– Vuosituhannen vaihteessa oli ensimmäinen apinarokkoepidemia, joka levisi Afrikan ulkopuolelle Yhdysvaltoihin. Silloin se lähti liikkeelle lemmikeistä, jotka olivat olleet kontaktissa Afrikasta tuotuihin lemmikkeihin.
Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja Suomessakin esiintyvä lehmärokko. Apinarokkoa ehkäistään samalla rokotuksella kuin isorokkoa aikoinaan.
– Kaikki ihmiset saivat isorokkoon rokotteen 1970-luvulle asti. Se suojaa paitsi isorokolta myös apinarokolta, mutta se ei takaa kuitenkaan täydellistä suojaa tartunnalta.
Vapalahti sanoo, että kaikki alle 50-vuotiaat ovat kautta maailman nyt alttiina taudille.
Vapalahden mukaan apinarokko voi olla terminä harhaanjohtava, sillä apinarokko ei asusta apinoista siten kuin myyräkuume asustaa myyrissä.
– Nimi on tullut siitä, kun Kööpenhaminassa reilut 60 vuotta sitten apinalasti, jota käytettiin lääketieteen tutkimuksiin, sairastui tautiin, josta tämä virus ensimmäisen kerran löytyi. Alun perin virus on kuitenkin pikkunisäkkäiden virus.
WHO päätti vuonna 2022 aiemman epidemian aikana alkaa käyttämään apinarokosta (monkeypox) nimitystä mpox. Taudin nimitystä päädyttiin muuttamaan, kun apinarokon levitessä vuonna 2022 nimen havaittiin aiheuttavan rasistista ja leimaavaa kielenkäyttöä. Mpox-termistä tuli ensisijainen termi, ja apinarokko päätettiin säilyttää hakukelpoisena terminä.
Nimien antaminen uusille ja hyvin poikkeuksellisille sairauksille kuuluu WHO:n vastuualueeseen.