Adlercreutzin kännykkälaille kritiikkiä eduskunnassa – lailla kieltoa kaivattiin myös välitunneille
Eduskunta otti kännykän käyttöä kouluissa rajoittavan lakiesityksen pääosin tyytyväisenä vastaan opetusministeri Anders Adlercreutzilta (r.) tiistain täysistunnossa.
Esitys sai kuitenkin hallitusrintaman sisältäkin kritiikkiä siitä, että välitunnit jätettiin kiellon ulkopuolelle järjestyssäännöllä säänneltäviksi.
Keskustan Jouni Ovaska huomautti, että välitunnit katsotaan harmaaksi alueeksi, joita varten on jo järjestyssäännöt.
– Ja jotkut koulut ovat niitä toteuttaneet, jotkut eivät. Käykö tässä nyt niin, että ensin mennään oppituntien osalta ja myöhemmin tulee sitten lainsäädäntö, joka tekee niin kuin perussuomalaisetkin ovat esittäneet, että koko koulu ja päivä?
Perussuomalaisten Sara Seppänen sanoi puolueensa olevan sillä kannalla, että kielto pitäisi saada myös välitunneille.
– Myös Ruotsi on tiukentamassa lainsäädäntöä niin, että mobiililaitteet kiellettäisiin työpäivän ja välituntien ajalta 1. – 9.-luokkalaisilta.
Seppäsen mukaan tilanteen on annettu luisua liian pitkälle, ja aikuiset eivät ole ottaneet vastuuta asiasta.
– Mikään aivotutkimus tai tällä hetkellä tieteellinen tutkimus ei tue sitä, että näiden kännyköiden pitäisi olla käytössä välitunneilla. Eli on täysin selvää kaiken tieteellisen tutkimuksen perusteella se, että välitunnit pitää rauhoittaa sosiaaliselle vuorovaikutukselle, leikille ja liikkumiselle.
Keskustan Hanna-Leena Mattila sanoi muistavansa omilta opettaja-ajoiltaan, että kännyköiden kerääminen tunnin alussa pois ei ollut mikään ongelma.
– Eli siihen aikaankin oli jo koululaisilla ja kaikilla kännykät, ja meillä oli koulussa vain sovittu, että puhelimet laitetaan kännykkäparkkiin, ja siitä säännöstä pidettiin kiinni.
Mattila sanoi tietävänsä, että yhteisesti sovituista säännöistä on alettu lipsumaan, kun oppilaiden vanhemmat ovat vaatineet erityiskohtelua.
Keskustan Hanna Kosonen huomautti, että perusopetuslaissa on tälläkin hetkellä säädetty, että kaikki vempeleet ja asiat, mitkä koulun opetusta häiritsevät, voidaan ottaa pois oppilailta.
– Eli tämä lakimuutos on tärkeä viestinnällinen operaatio, niin että jokainen varmasti sitten tietää siellä kouluissa, että näin todella voi tehdä, mutta hyvin monissa kouluissa tämä asia on jo hallinnassa.
Kososen mukaan nyt ehkä eniten kysymys on välitunneista, joissa ei käytännössä muutu mikään.
– Eli edelleen järjestyssäännöissä voidaan välitunneilla kännykän käyttöä rajoittaa.
Kosonen tiukkasi ministeriltä, olisiko kännykän käyttöä kuitenkin voinut rajoittaa välitunneilla tiukemmin lain kautta.
Adlercreutz kertoi saaneensa opettajilta palautetta, että joissakin kouluissa nykyinen käytäntö toimii, joissakin ei.
– Ja halutaan yhdenmukaisuutta, selkeitä periaatteita, selkeitä sääntöjä ja selkeä toimivalta tämän asian suhteen. Yksi opettaja sanoi, että edellisessä koulussa tämä ei ollut ongelma, heillä oli pelisäännöt ja kaikki noudattivat, mutta seuraavassa, vaikka pelisäännöt olivat olemassa, ongelma oli hyvinkin iso.
Adlercreutzin mukaan siksi nyt määritellään selkeästi, että kännykkä ei kuulu oppitunnille, ellei se täytä koulutuksellista tehtävää tai liity vaikka terveyskysymyksiin. Välitunneilla harkinta jätetään kouluille, joissa on eri-ikäisiä lapsia ja erilaisia tarpeita.
Ministerin mukaan sitoutuminen pelisääntöihin voi olla myös tehokkaampaa, kun se tehdään yhdessä opettajien, vanhempien ja lasten kanssa.
– Jos oltaisiin valittu se polku, että kielletään yksiselitteisesti lailla, niin sen myötä olisi tullut muutamia lisävelvoitteita, rahoitustarpeita, olisi pitänyt kirjata lakiin valvonnasta, haltuunotosta ja niin edelleen.
Adlercreutz sanoi toivovansa itse, että koulut käyttävät mahdollisuutta rajoittaa tiukemmin.
– Mutta ajattelen myöskin, että on järkevää edetä näin, että tämä laki astuu voimaan syksyllä, seuraamme tilannetta, seuraamme palautetta kouluista, katsomme, onko tässä säätötarvetta vai ollaanko jo tällä pystytty aikaansaamaan sellainen ikään kuin kulttuurimuutos, että siitä seuraa hyvää, hän selvitti.