”Ääripäiden huutelu ja laittomuuksiin lietsominen eivät ratkaise kuntien ongelmia” – turvallinen keskitie on poliisiehdokkaalle helppo valinta
Politiikkaa tehdään nykyään pitkälti aiemmin vakiintuneiden käsitysten ja mielikuvien avulla.
Esimerkiksi poliisien suosikkipuolueita ovat olleet vuoden 2011 ”jytkyvaalien” perusteella tai vuodelta 2017 olevan IL-tutkimuksen mukaan perussuomalaiset ja kokoomus.
Samaa mielikuvaa tukee Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) jäsenilleen tarjoama palstatila omissa medioissa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.
Neljäntoista itseään mainostaneen poliisiehdokkaan joukossa oli eniten perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajia, kolme kumpiakin.
Liiton viestintäpäällikkö Sari Haukka muistuttaa, ettei kyseessä ole mikään virallinen tilasto.
– Tietyt puolueet erottuvat, mutta esillä julkaisuissamme oli kuitenkin peräti yhdeksän eri poliittisen ryhmän ehdokkaita.
Haukka korostaa, että SPJL:n julkaisuissa ei sinänsä edes kysellä tai erotella poliiittisia ryhmiä toisistaan.
– Ehdokkaat saavat sen itse tuoda esille. Me tarjoamme jäsenille vain yhden välineen. Näin myös tulevissa kuntavaaleissa, hän toteaa.
Kuntavaalien ehdokasasettelun ollessa kesken tilanteet voivat vaihdella melkoisesti eri paikkakuntien ja puolueiden välillä.
Näin on ainakin Oulussa, missä keskusta on onnistunut houkuttelemaan riveihinsä poikkeuksellisen monta siviiliammatiltaan poliisikunnan edustajaa. Kun noin kaksi kolmasosaa (64) ehdokkaista on nimetty, niin mukana listalla on yhteensä viisi poliisia.
Nettipoliisina tunnetuksi tullut Lauri Nikula tarjoaa ilmiölle luontevan selityksen.
– Keskusta koetaan perinteidensä mukaan turvalliseksi ja laillisuuteen nojaavaksi puolueeksi. Maltillista keskitietä kaivataan nyt hoitamaan asioita vastapainona ääripäiden huutelulle, hän muistuttaa.
Nikula itse on sekä työnsä puolesta että valtuutettuna joutunut seuraamaan välillä melkoistakin hulabaloota, kun politiikan äärilaidat iskevät sanan säilällä toisiaan.
– Poliittisesta keskustelusta on tullut tempoilevaa repimistä ja raastamista. Nettikeskusteluissa liikutaan politiikan varjolla välillä todella syvissä vesissä, hän muotoilee.
Lauri Nikula on erityisen huolestunut siitä, että jotkut puolueet eivät näytä haluavan ottaa selkeää pesäeroa edes laittomuuksiin tai demokratian perusarvojen vastaiseen toimintaan.
– Ajatellaanko niin, että tarkoitus pyhittää keinot. Keskustan riveissä tällaista ei voisi ajatellakaan, hän toteaa.
Toinen istuva poliisivaltuutettu Jorma Leskelä korostaa poliisin työn olevan hyvin pitkälti ihmisten ja heidän asioittensa sovittelua.
– Koen, että keskusta on yhteiskunnassa sovitteleva ja rakentava voima, joka tarjoaa ratkaisuja sillä ajatuksella, että ihmisyys ja heidän yhdenvertaisuutensa ovat keskiössä.
– Kun poliisityön ja puolueen edustamat arvot kohtaavat hyvin, on luontevaa hoitaa myös yhteiskunnallisia asioita keskustan kautta, Leskelä perustelee omaa puoluevalintaansa.
Nikulan, Leskelän sekä eläkkeellä olevan poliisimestari h.c. Kari Myllyniemen lisäksi Oulun valtuustoon ovat vahvasti tyrkyllä myös vanhempi rikoskonstaapeli Marjo Sjögren ja ylikonstaapeli Merja Rasinkangas.
Edellisissä kuntavaaleissa debytanttina hyvän äänimäärän kerännyt Sjögren sanoo olevansa pohjimmiltaan ”epäpoliittinen” henkilö.
– Juuri siksi keskusta oli helppo valinta, vaikka kyselyjä on tullut muualtakin, hän toteaa.
Jorma Leskelän tapaan myös Marjo Sjögreniä miellyttää keskustassa puolueen kyky kompromisseihin.
– Politiikassa kuten omassa siviilityössänikin joudutaan joskus tekemään ikäviäkin päätöksiä. Asioita ei silloin viedä eteenpäin vastakkainasettelulla, vaan niistä pyritään sopimaan neuvottelemalla. Siinä on minusta keskustan vahvuus.
Häntä ei huolestuta edes puolueen ympärillä tällä hetkellä vallitseva lievä alakulon ilmapiiri.
– Pitää muistaa, että kuntavaaleissa on kyse paikallisista asioista. Monet äänestävät myös enemmän henkilöä kuin puoluetta. Urheiluseuratoiminnassa olen tottunut, että se ei pelaa joka pelkää ja tulokset lasketaan vasta vaalien jälkeen.
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolle asettuva Merja Rasinkangas tunnustaa saaneensa keskusta-aatteen enemmän verenperintönä.
– Kun ensimmäisen kerran sain äänestää, niin isä antoi Liitto-lehden käteen ja sanoi että siinä on ehdokkaat, Rasinkangas naurahtaa.
Kyselyistä ja houkutteluista huolimatta puoluekantaa ei ole senkään jälkeen tarvinnut vaihtaa.
– Keskustan perusarvot ovat edelleen kohdallaan. Puolue haluaa pitää maaseudun asuttuna myös citytaajamien ulkopuolella ja puolustaa järkevää kaavoituspolitiikkaa.
Koulupoliisina työskentelevä Rasinkangas näkee lasten, nuorten ja ikäihmisten asioiden korostuvan kuntien päätöksenteossa jatkossa entisestään.
– Ikäihmiset tarvitsevat kotipalveluja ja sosiaalista turvaa. Ja kuten keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko äskettäin totesi, niin lähikoulujen turvaaminen lisää kylien elinvoimaa, hän muistuttaa.
