Ruotsidemokraateilla on vaatimuslista vallanjakoa silmällä pitäen – myös hallituksen tukipuolueen rooli kelpaisi

Ruotsidemokraateilla on paremmat mahdollisuudet päästä hallituksen tukipuolueeksi kuin itse hallitukseen syyskuun valtiopäivävaalien jälkeen.

Näin uskoo ruotsidemokraattien puoluesihteeri, valtiopäiväedustaja Richard Jomshof.

Jomshofin mukaan ruotsidemokraatit ovat laatineet listan lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisista vaatimuksista: esimerkiksi lakimuutoksista ja kysymyksistä, joista poliitikkojen pitäisi käynnistää selvityksiä.

– Aiomme ottaa listan esiin, jos päädymme tilanteeseen, että olemme tavalla tai toisella läsnä hallitusta muodostettaessa. Meillä on siinä tapauksessa vaatimuksia, mutta ymmärrämme, ettemme voi saada kaikkea läpi, Jomshof sanoo STT:lle.

Mielipidemittausten perusteella Ruotsiin olisi tulossa 9. syyskuuta pidettävissä vaaleissa kolme suurta puoluetta: sosiaalidemokraatit, maltillinen kokoomus ja ruotsidemokraatit, joista kukin voisi saada noin 20–25 prosenttia äänistä.

Epäselvää on vielä se, onnistuvatko ruotsidemokraatit löytämään poliittisia yhteistyökumppaneita vaalien jälkeen.

Useat ruotsidemokraateille tärkeät aiheet ovat viime vuosina nousseet Ruotsin poliittisen keskustelun ytimeen.

Samalla esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat tiukentaneet linjaansa muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisissa kysymyksissä.

Ruotsidemokraatit ovat kiinnostuneina seuranneet kehitystä Tanskassa, missä nationalistinen Tanskan kansanpuolue on 2000-luvulla onnistunut vaikuttamaan politiikkaan ja kasvattamaan kannatustaan muun muassa porvarihallitusten tukipuolueen roolissa.

– Haluamme muuttaa Ruotsin politiikkaa. On selvää, että jos saamme mahdollisuuden päästä hallitukseen, tartumme tilaisuuteen. Mutta toisaalta voisimme hyvin kuvitella olevamme hallituksen tukipuolue, kuten Tanskan kansanpuolue on ollut, Jomshof arvioi Almedalenin politiikkaviikon yhteydessä.

Hän vakuuttaa, että ruotsidemokraatit olisi hallituspolitiikassa luotettava kumppani, joka tekisi kaikkensa sen eteen, että kaikki sujuu sovitusti.

– Jos emme toimisi niin, veisi todennäköisesti useita vuosia ennen kuin voisimme päästä samaan asemaan uudestaan.

Viime vuosina kysymyksiä on herättänyt se, missä määrin porvariallianssiin kuuluva maltillinen kokoomus olisi mahdollisesti valmis yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Suuri kysymys on, millä hallituspohjalla Ruotsia hallitaan syyskuun vaalien jälkeen.

Moni puolue ei ole innostunut spekuloimaan, millaisia erilaisia hallitusasetelmia Ruotsiin olisi mahdollista muodostaa.

Punavihreästä blokista, porvariblokista tai ruotsidemokraateista mikään ei ole saamassa enemmistöä valtiopäiville, joten vakaa hallituspolitiikka vaatisi blokkirajat ylittäviä ratkaisuja.

Toisaalta valtaa voi jatkossakin pitää yhden tai useamman puolueen muodostama vähemmistöhallitus.

Tällainen hallitus voisi hakea tukea esityksilleen vaihtelevasti eri puolueilta tai esimerkiksi hankkia itselleen yhden tai useamman pysyvämmän tukipuolueen valtiopäivillä.

– Parasta demokratialle olisi kyllä se, että jollakin selvällä enemmistöllä olisi kokonaisvastuu politiikasta. Äänestäjien on vaikeaa panna politiikkoja vastuuseen, jos (eri kysymyksissä valtiopäivillä) on vaihtelevia enemmistökokoonpanoja, sanoo professori Henrik Oscarsson Göteborgin yliopistosta.

Punavihreän blokin sosiaalidemokraatit sanovat sulkevansa pois kaikki yhteistyö- ja hallitusmahdollisuudet ruotsidemokraattien kanssa.

– Emme aio tehdä itseämme riippuvaisiksi ruotsidemokraateista, emme suorasti tai epäsuorasti. Emme myöskään aio suoraan tai epäsuoraan tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Lena Rådström Baastad painottaa STT:lle.

Toisaalta nykyinenkään punavihreä hallitus ei ole voinut estää sitä, että ruotsidemokraatit voivat äänestää valtiopäivillä niin kuin haluavat, riippumatta siitä, mitä istuva vähemmistöhallitus sanoo.

Viime vuosina kysymyksiä on herättänyt se, missä määrin porvariallianssiin kuuluva maltillinen kokoomus olisi mahdollisesti valmis yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa.

Kokoomus eli moderaatit ajaa syyskuun vaaleissa porvariblokin sanomaa.

– Meillä ei ole mitään syytä keskustella muun tyyppisistä koalitioista (kuin porvariallianssista), sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tobias Billström STT:lle.

Billström toivoo, että Ruotsissa nähdään jatkossakin blokkirajat ylittäviä sopimuksia, mutta hänen mielestään esimerkiksi sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen yhteishallitus olisi vahingollista Ruotsin politiikalle.

– On suuri riski, että demokratia kärsisi siitä, ja voi kuvitella, että ainoan toimivan opposition saattaisi muodostaa ruotsidemokraatit. Sellainen ei olisi meidän näkökulmastamme erityisen järkevää, Billström sanoo.