Kerjäläisten valtakunta
Muistan hyvin Dingon kulta-ajat, joita elettiin 1980-luvun puolivälissä. Alle kouluikäisillä tyttärillämme oli talonrakennustyömaaltamme otetuissa kuvissa siniset Dingo-paidat yllään.
Koko kylä oli täynnä faneja sunnuntaina 21.4.1985, kun Tauno Keskustalo oli järjestänyt konsertin Kisasuojassa.
Dingon toinen ja samalla myydyin Pave Maijasen tuottama studioalbumi julkaistiin maaliskuussa 1985. ”Kerjäläisten valtakunta” on palannut mieleeni lukuisia kertoja seuratessani alati pahenevaa köyhyyden, työttömyyden ja syrjäytymisen kierrettä Suomessa.
Ohjauduin agendalle uudemman kerran lukiessani Sauli Niinistön kirjaa ”Kaikki tiet turvaan” (Sauli Niinistö ja WSOY 2025).
Sivulla 105 Niinistö toteaa: ”Oloihinsa tyytyväinen ja itsevarma Eurooppa ei niillä avuilla turvaansa takaa. Tai voi sen rankemminkin sanoa: nälkäiset syövät kylläiset”. Nämä ajatukset ajoittuvat kesän 2017 Kultaranta-keskusteluihin.
Kyse ei ole vain geopolitiikasta vaan yleisemmin maan sisäisestä oikeudenmukaisuudesta. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tuloerojen pitäminen kohtuullisina muodostavat perustan yhteiskuntarauhalle.
Demokratiaa haastetaan nyt toden teolla. Autoritarismi ja populismi lisääntyvät pelottavasti ja johtavat maailmanjärjestyksen muutoksiin ja turvattomuuteen. Siksi on välttämätöntä huolehtia maan sisäisestä oikeudenmukaisuudesta ja kaikinpuolisesta tasa-arvosta.
Lukutaito, tieto, koulutus ja tasapuolinen opintielle pääsy ovat valtaa. Lisäksi korostuu oikea ja puolueeton tiedonvälitys – Yleä tarvitaan entistäkin kipeämmin.
Tämä ei ole jääkiekkoa, vaan elämää.
Kyse on siitä, kykenemmekö kansakuntana sitoutumaan yli puoluerajojen ja vaalien demokraattisten arvojen puolustamiseen.
Kekkosen sanat palautuvat mieleen: ”Vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi jää perinteisen pohjoismaisen kansanvallan pohjalle, jos Suomen kansan enemmistö näin tahtoo, niin kuin uskon”. Nyt vain aatteet ovat toisenlaiset.
Väärien profeettojen sekä tekoälyn suoltamien valeuutisten ja markkinoinnin aikana on pakko turvautua perusasioihin: lapsuus, ystävät, parisuhde ja yhteisöllisyys. Muutoin on vaarana autoritaarinen vahvemman valtaan perustuva kerjäläisten valtakunta. Sitä mahdollisuutta ei ole vara vähätellä.
Alkiolaisuudelle, yhteiskuntarauhalle ja tolkun maalaisjärjelle on nyt jos koskaan tarvetta.
Päät on pidettävä kylminä, eikä provosoiduttava, vaikka meitä provosoidaankin. Tämä ei ole jääkiekkoa, vaan elämää. Suuri sankarini piispa Eero Huovinen on todennut: ”Elämässä ei ole mitään mieltä, ellemme ymmärrä, että olemme olemassa toisiamme varten”.