Tuore kirja: Fennovoiman ydinvoimalahanke olisi kaatunut, jos pääministeri Sipilä ei olisi painostanut Fortumia mukaan

Kirjat

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) varmistivat vuonna 2015, että vastentahtoinen Fortum pelasti osakkuudellaan Fennovoiman, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi tuoreessa kirjassaan Suomen salattu tie Natoon.

– Elokuun 2015 alkupäivinä Sipilä isännöi Kesärannassa salaista tapaamista, jossa hän ja Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf sopivat Rosatomin ydinvoimalan pelastamisesta, Nurmi kirjoittaa.

Paikalla oli kirjan mukaan myös teräsyhtiö Outokummun hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Outokumpu omisti Fennovoiman osakkeista yli kymmenen prosenttia ja kasvatti omistusosuuttaan.

Nurmi kirjoittaa, että hanke olisi kaatunut, ellei pääministeri olisi painostanut vastentahtoisen Fortumin osakkaaksi venäläisvoimalaan. Sipilää tai Rehniä ei ole haastateltu kirjaan. STT ei tavoittanut Sipilää kommentoimaan uuden kirjan väitettä.

Rehn sanoo STT:lle, ettei hänellä ole mitään uutta sanottavaa Fennovoimasta verrattuna siihen, mitä hän on useissa haastatteluissa aiemmin sanonut.

– Fennovoiman tarina on sarja epäonnisia päätöksiä. Kannan osaltani vastuun päätöksistä niiltä osin, kun olen ollut niitä tekemässä. On itsestäänselvää, että hanke piti kuopata, kun Venäjä lähti voimapolitiikan linjalle.

Rehn sanoo, että hän joutui keväällä 2015 tuoreena energia-asioista vastaavana ministerinä noudattamaan energialakia ja Alexander Stubbin hallituksen esityksestä joulukuussa 2014 tehtyä periaatepäätöstä.

Hän sanoo lisäksi, että Fortum teki itsenäisen päätöksen Fennovoima-hankkeeseen osallistumisesta.

Vuonna 2015 Suomessa nähtiin erikoinen episodi Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa, kun hanke oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan, mikä tarkoitti sitä, että Fennovoiman ydinvoimahankkeelta vaadittiin yli 60 prosentin omistusta EU- tai Eta-maista,

Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää siltä, että ehto ei täyty. Yhtäkkiä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullut.

Nopeasti paljastui, että asialla olivat bulvaanit.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa, ettei bulvaani kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi.

Lopulta Fortum ilmoitti, että se lähtee mukaan 6,6 prosentin omistusosuudella. Kotimaisuusaste saatiin täytettyä.

Lauri Nurmi on käsitellyt Fennovoiman ydinvoimalahanketta myös aiemmassa kirjassaan. Nurmen ja Matti Mörttisen vuonna 2018 julkaistu Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra -kirja aiheutti selkkauksen – tai pikemminkin siitä uutisointi.

Nurmi itse kirjoitti vuonna 2018 kirjastaan jutun Aamulehteen. Jutun otsikossa sanotaan, että ”Uutuuskirja paljastaa: Presidentti Niinistö komensi Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi”.

Lisäksi Nurmen kirjoittamassa jutussa sanotaan, että ”hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen”. Vuonna 2018 ilmestyneessä Nurmen ja Mörttisen kirjassa asiaa ei kuitenkaan esitetä näin suoraan.

Presidentti Niinistö kiisti pian vuonna 2018 julkaisun jutun jälkeen muun muassa väitteet siitä, että olisi painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen.

– Väite on käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen, Niinistö kirjoitti blogissaan.

Myöhemmin presidentti Niinistö sanoi Tuomo Yli-Huttulan Presidentti ja porvarivalta -kirjassa, että hän keskusteli asiasta 15. kesäkuuta 2015 Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa työvierailullaan Moskovassa. Hän kertoo välittäneensä Fortumin toivomuksesta viestin Putinille, että Fortum ei lähde mukaan Fennovoima-hankkeeseen ilman vesivoimaa.

Lisäksi Niinistö puhui Putinin kanssa puhelimessa 15. heinäkuuta 2015.

– Sanoin, että Fortumin mukanaolo on tärkeää, koska yhtiöllä on ydinvoimaosaamista, mutta ne edellyttävät näitä vesivoimaloita. Putin sanoi, ettei hän pakota Gazpromia kauppoihin ja yhtiöt jatkakoot neuvotteluja. Putin oli todennut myös, ettei painosta Gazpromia alihintaiseen myyntiin, Niinistö kertoo puhelustaan Putinille.

Niinistö painottaa Yli-Huttulan kirjassa, ettei hän ole heinäkuussa 2015 käydyn puhelun jälkeen ollut asian kanssa tekemisissä.

Nurmi sanoo STT:n haastattelussa, että hänen käsityksensä Niinistön roolista Fennovoiman ydinvoimahankkeessa on muuttunut. Hän sanoo, että kirjan teon yhteydessä hän löysi ”puuttuvan palasen” selittämään sitä, miksi Fortum lähti Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, vaikka alun perin yhtiö oli ilmoittanut pörssitiedotteella, että näin ei tule käymään.

– Puuttuva palanen on ollut se, että mitä ihmettä on tapahtunut. Aikaisemman tiedon valossa on näyttänyt perustellusti siltä, että tasavallan presidentillä on voinut olla tässä rooli, mutta tämän kirjan tekemisen yhteydessä olen saanut luotettavaa ja kokonaan uutta tietoa siitä, että mitä tapahtui, jotta Fortum lähti mukaan.

Nurmi viittaa siihen, että hänen kirjansa tietojen mukaan omistajaohjauksesta vastannut pääministeri Sipilä oli kutsunut pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan Fortumin hallituksen silloisen puheenjohtajan Sari Baldaufin ja paikalla oli myös teräsyhtiö Outokummun hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilla.

– Tässä tapaamisessa sinetöitiin se, että Baldauf Fortumin hallituksen puheenjohtajana antoi Fortumin toimivalle johdolle, vaikka yhtiön johto vastusti sitä, ohjeet siitä, että Fennovoima pitää pelastaa, Nurmi sanoo.

Baldauf kiisti vuonna 2018 STT:lle, että Niinistö olisi painostanut yhtiötä.

– Samanaikaisesti on itsestään selvää, että yritykset tekevät päätöksensä itsenäisesti, omista lähtökohdistaan käytettävissä olevaa tietoa perusteellisesti yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua vastaan punniten, Baldauf vastasi väitteisiin ulkopuolisesta painostuksesta.

Nurmen mukaan Fennovoiman, Rosatomin ja Fortumin taloudellisen yhteyden merkitystä ei ole syytä vähätellä, kun perataan syitä, miksi Suomen Nato-jäsenyys ei saanut puolueilta laajaa kannatusta Krimin miehityksen jälkeisinä vuosina. Krimin miehitys tapahtui vuonna 2014.

Nurmi kirjoittaa, että Nato-hakemuksen valmistelu olisi häirinnyt miljardien eurojen arvoisen energiayhteistyön sujumista – tai vähintäänkin se olisi tuonut neuvotteluihin ikävän tunnelman ja suomalaisille pelon Fortumin Venäjän-investointien menettämisestä.

Nurmen mukaan energiapeli oli niin tulenarkaa, ettei se kestänyt julkisuuden valoa.

Rehn painottaa STT:lle, että minkäänlaista yhteyttä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ja Nato-jäsenyyden kanssa ei ole.

– Nurmi väittää, että Suomen Nato-jäsenyysprosessilla olisi yhteys. Mitään sellaista yhteyttä ei ole. Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjoitettiin selkeä Nato-optio ja valmius tiivistää yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Ne kirjattiin myös vuoden 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jota olin tekemässä TP-Utvan jäsenenä, Rehn sanoo.

Rehnin mukaan näin myös toimittiin ja Sipilän hallituksen aikana yhteistyötä Naton sekä kahdenvälistä sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa tiivistettiin.

– Sipilän hallituksen ministerinä luonnollisesti noudatin hallitusohjelman mukaista Nato-linjaa eli optio Nato-jäsenyyteen oli olemassa, vaikka henkilökohtaisesti olen ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo 90-luvulta lähtien, Rehn sanoo.