Suomen irtisanoutuminen Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta astui voimaan

Suomen irtisanoutuminen Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta astui voimaan lauantaina. Suomi irtisanoi jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen 10. heinäkuuta viime vuonna.

Sopimuksen ehtoihin kuuluu, että irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Syynä sopimuksen irtisanomiselle olivat Suomen puolustuksen tarpeet heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Sopimuksen irtisanominen mahdollistaa suunnittelun käynnistämisen jalkaväkimiinojen palauttamiseksi Puolustusvoimien keinovalikoimaan. Puolustushallinto kertoi lauantaina, että asian etenemisestä tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Ottawan sopimuksen irtisanomisesta viime kesäkuussa äänin 157–18.

Presidentti Alexander Stubb painotti heinäkuussa julkaisemassaan lausunnossa, että Suomi toimii miinojen kanssa vastuullisesti eikä niitä käytetä rauhan aikana.

– Päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuustilanteessa. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset edellyttävät, että vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, joka ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli. Olemme nähneet, kuinka Venäjä käy sotaa tänä päivänä, Stubb kirjoitti.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) puolestaan kirjoitti heinäkuussa viestipalvelu X:ssä, että puolustushallinto ryhtyy hankkimaan jalkaväkimiinoja ja järjestämään niiden käyttökoulutusta henkilökunnalle, varusmiehille ja reserviläisille, kun kuuden kuukauden määräaika on kulunut.

Häkkäsen mukaan Suomen vuonna 2011 tekemä päätös liittyä Ottawan sopimukseen tapahtui vastoin Puolustusvoimien, puolustusministeriön ja maanpuolustuksen asiantuntijoiden näkemystä.

– Perusteet liittymiselle eivät olleet maanpuolustukselliset, vaan ulkopoliittiset ja sanalla sanoen imagolliset, Häkkänen kirjoitti.