Pääministeri Sanna Marin vierailee Kiovassa, on tavannut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tänään Kiovassa. Hän on tavannut vierailullaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.

Suomi ilmoitti aiemmin tänään antavansa Ukrainalle yhteensä 29 miljoonan euron edestä humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea. Summasta humanitaarista apua on 15 miljoonaa ja kehitysyhteistyötukea 14 miljoonaa euroa. Apu kohdistuu opetukseen sekä ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin.

Apupaketti on osa Suomen hallituksen viime vuonna Ukrainan tukemiseen myöntämää 70 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisäksi Ukrainan tukemiseen kehitysyhteistyön kautta on varattu tänä vuonna 37 miljoonaa euroa. Ukraina on tämän myötä Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa.

– Emme saa turtua sotaan. Kriisin keskellä ihmisten on saatava ruokaa, suojaa sekä lääkkeitä ja lasten on päästävä kouluun. Samaan aikaan meidän on tuettava Ukrainaa niin, että se pystyy myös toipumaan sodasta, sanoo tiedotteessa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

Marin vieraili Ukrainassa edellisen kerran viime vuoden toukokuussa. Hän tapasi tällöin Kiovassa presidentti Zelenskyin ja kävi Irpinissä ja Butshassa, missä hän tutustui Venäjän aiheuttamiin tuhoihin ja kuuli paikallisten asukkaiden kuvauksia venäläissotilaiden julmuuksista.

Viimeksi Marin ja Zelenskyi tapasivat helmikuussa EU-maiden poliittisten johtajien kokoontumisessa Brysselissä. Zelenskyi esitti tuolloin Ukrainan halun saada lisää aseistusta ja edetä EU-polullaan mahdollisimman nopeasti.

Marin kertoi kokouksen jälkeen tiedotusvälineille keskustelleensa pienryhmässä Zelenskyin kanssa aseellisesta tuesta ja Ukrainan tulevaisuuden näkymistä EU:ssa. Marin totesi Suomen voivan tukea ajatusta siitä, että Ukrainaa autetaan lisäämällä eurooppalaista puolustusmateriaalituotantoa.

Marin ennakoi tuolloin, että keskustelua tullaan käymään ilmapuolustuksen ja ilmatorjunnan sekä hävittäjien osalta. Juuri hävittäjiä Zelenskyi on toivonut Ukrainan saavan. Marin ei halunnut eurooppalaisella ja demokraattisten maiden tasolla sulkea pois niiden lähettämistä. Hän totesi kuitenkin Suomen joutuvan ottamaan kaikissa päätöksissään huomioon sen, että Suomi on ulkorajavaltio ja Venäjän rajanaapuri.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili Kiovassa tammikuun lopulla. Niinistö tapasi vierailullaan niin ikään presidentti Zelenskyin. Keskusteluissa esiin nousivat tuolloin Leopard-taistelupanssarivaunut, joita Suomella on. 

Suomi on sittemmin yhdessä useiden länsimaiden kanssa päässyt yksimielisyyteen Leopard-panssarien lähettämisestä Ukrainaan. Viimeksi torstaina Puola kertoi toimittaneensa Ukrainaan kymmenen Leopard 2 -taistelupanssarivaunua lisää aiempien neljän lisäksi. Tämä tarkoittaa, että Puola on toimittanut kaikki Ukrainalle lupaamansa vaunut. Suomi on kertonut antavansa Ukrainalle kolme miinanraivaukseen tarkoitettua Leopard-panssaria.

Suomi on myös ilmoittanut aseavun jatkumisesta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi Ylen aamutelevisiossa perjantaina, että lähiviikkoina valmisteltava 14. apupaketti Ukrainaan sisältää aiempien lähetysten tavoin myös ”raskasta tavaraa”.

Tänään ilmoitetusta humanitaarisesta avusta viisi miljoonaa kohdistuu YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHAn Ukraina-rahastoon. Siitä tuetaan muun muassa ruokaturvaa, terveyspalveluita, hätämajoitusta ja paikallisten järjestöjen tekemää avustustyötä. Suomen tärkeitä kumppaneita Ukrainassa ovat myös Maailman ruokaohjelma (WFP) ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Niiden kautta kulkee avusta yhteensä 5,4 miljoonaa euroa.

– WFP:n työ keskittyy ruoka-apuun, jota on pystytty jakamaan siviileille myös lähelle taistelulinjoja sekä käteisapuun etenkin maan sisäisille pakolaisille, tiedotteessa sanotaan.

ICRC ja Ukrainan Punainen Risti avustavat ihmisiä perustarpeissa sekä antavat teknistä tukea ja materiaalitukea tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamisessa sekä sähkön, veden ja terveyspalveluiden ylläpitämisessä.

Osan humanitaarisesta avusta vievät perille suomalaiset kansalaisjärjestöt. ICRC auttaa myös sodan erottamien perheiden yhdistämisessä.

Suomi tukee opetusta Ukrainassa Maailmanpankin hallinnoiman PEACE-rahaston kautta. Sieltä maksetaan muun muassa opettajien palkkoja, jotta lapset voivat käydä koulua sodasta huolimatta.

– Suomen nyt myöntämä jatkotuki rahastolle on 14 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien tekemä työ tukee koulutusta kriisin aikana, tiedotteessa sanotaan.

Opetuksen jatkotukea vuosille 2024–2027 suunnitellaan parhaillaan Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön kesken.

Säteilyturvakeskus (STUK) valmistelee säteily- ja ydinturvallisuusalan yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Ukrainan osaamista alalla.

Ukraina on pyytänyt apua myös sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arvioimiseen, viranomaiskapasiteetin vahvistamiseen ja lainsäädännön kehittämiseen. Suomen ympäristöministeriö valmistelee yhteistyötä tällä saralla.

– Sodan aiheuttamat ympäristövahingot aiheuttavat haittaa terveydelle, hyvinvoinnille, elinkeinoille ja ekosysteemeille, tiedotteessa sanotaan.