Hallituspuolueiden puheenjohtajat samoilla linjoilla lisätoimien tarpeesta – niiden aika ei ole kuitenkaan nyt
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen on varauduttava siihen, että uusia toimia voidaan joutua tekemään, jos halutaan pitää kiinni hallituksen alijäämätavoitteesta.
Purra sanoi toimittajille budjettiriihen infotilaisuudessa aamulla, että niiden aika ei ole kuitenkaan nyt alkaneessa riihessä.
Hänen mukaansa kaikkien keinojen on oltava käytössä, niin rakenteellisten toimien, menosäästöjen kuin veroratkaisuidenkin.
Hallitus aloitti tänään virallisesti budjettiriihen, ja Purran mukaan valmista saattaa tulla jo tänään. Hänen mukaansa myös yöllä on neuvoteltu.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli samaa mieltä Purran kanssa siitä, että varautua pitää.
– Valtiovarainministeri tekee tärkeää työtä, kun huomauttaa siitä, että sopeutumistavoitteeseenkin pitää päästä, Orpo sanoi.
Orpo muistuttaa, että hallitusohjelmassa on kirjaukset, joiden mukaan sopeuttamisen taso on kuusi miljardia euroa tämän hallituskauden aikana.
– Tulemme tietenkin seuraamaan sitä. Tarvittaessa arvioimme tarvetta lisätoimille.
Hänen mukaansa valtiovarainministeriön tehtäviin kuuluu miettiä erilaisia skenaarioita. Hän kuitenkin lisää, että reformit, joilla haetaan työllisyyttä ja talouskasvua, alkavat vaikuttaa vasta myöhemmin.
Muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah, olivat tiedotustilaisuudessa samoilla linjoilla Orpon ja Purran kanssa.
Orpo ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, mitkä ovat vaikeimmat asiat, mistä vielä neuvotellaan. Hän kuitenkin nosti esille rakennusalan tilanteen ja sen, millainen paketti rakennusalalle saadaan työryhmän ehdotuksista.
Lisäksi vielä pohditaan sitä, mitä kaikkia liikenne- ja infrahankkeita laitetaan liikkeelle.
Orpolta kysyttiin myös niin sanotusta kolmen kuukauden säännöstä ja siitä, ollaanko siihen budjettiriihessä koskemassa.
Hallitusohjelmassa hallitus sitoo työperusteisen oleskeluluvan nykyistä vahvemmin työhön. Hallitusohjelman mukaan Suomesta on poistuttava, jos työsuhde loppuu, eikä uutta työtä ole löytynyt kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Huolta on kuitenkin herännyt muun muassa siitä, että kansainvälisten erityisosaajien rekrytointiprosessit saattavat kestää. Orpon mukaan asia on ministeriryhmän käsittelyssä. Hänen mukaansa siihen pyritään löytämään järkevä ratkaisu, että päästäisiin tavoitteeseen, että todelliset osaajat pystyvät työllistymään Suomeen.
– Asia on vielä kesken, hän sanoo.