Taito lukea ja tulkita tulevaisuutta on avain menestykseen
Sen lisäksi, että arjen toimintaympäristömme muuttuu ajassamme nopeammin kuin koskaan, toimintaympäristömme myös monimutkaistuu ja pirstaloituu. Muutos on sekä systeemistä että myös ei-lineaarista.
Emme voi tyytyä ennakoimaan tulevaa vain entisen jatkumona. Mitä enemmän huominen sisältää asioita, joita emme ole aiemmin kokeneet, sitä suuremmaksi kasvaa tarve tulevaisuuden lukutaidolle.
Puhuttelevana ja hyvin konkreettisena kysymyksenä voimme pohtia sitä, olisiko laajasti yhteiskuntaamme koskettava ja talouden kasvua rajoittava nykyinen osaajapula pitänyt pystyä näkemään paremmin?
Jälkiviisaudella höystettynä rohkenen sanoa, että kyllä se olisi pitänyt paremmin nähdä. Ja erityisesti yritysjohdon, jonka luontaiseen toimenkuvaan kuuluu tulevaisuuden trendien vaikutusten arviointi.
Digitalisaatio ja ekologinen jälleenrakennus kärkidraiverina vievät vauhdilla eteenpäin niin koko yhteiskuntamme kuin sen eri osa-alueiden systeemistä muutosta.
Toimintamallit ja rakenteet muuttuvat laajalti ja mikä hankalinta, vielä yhtä aikaa. Tämän monien eri tekijöiden samanaikaisen muutoksen johtaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.
Huolella rakennettu tulevaisuuskuva auttaa ymmärtämään millaiseen toimintaympäristöön meidän tulee varautua.
2020-luvun laadukas strategiatyö vaatii pohjaksi laadukkaan tulevaisuuskuvan. Eli kuvauksen ympäristöstä, jollaiseksi arvioimme toimintaympäristömme muuttuvan johonkin tulevaan ja riittävän kaukana olevaan ajankohtaan mennessä.
Tulevaisuuskuvan hahmottamisessa pitää olla rehellinen. Lopputulos ei saa olla kuvaus toivetilasta, se ei ole visio.
Tulevaisuuskuva strategisena johtamisvälineenä sopii ja on tarpeen kaikille organisaatioille, puhuttiinpa sitten koko yhteiskunnasta tai yksittäisistä yrityksistä tai jopa perhetasosta.
On kovin toivottavaa, että juuri nyt Säätytalolla uutta hallitusta Suomeen valmistelevilla puolueilla olisi yhteinen näkemys siitä millaiseksi Isänmaamme toimintaympäristö on joka tapauksessa muuttunut 2030 tai 2040 luvuille mennessä.
Yhdeksi helpoimmista ennakoida, mutta samalla kovin moneen asiaan vaikuttavaksi tekijäksi voimme nostaa kansakuntamme ikärakenteen tuolloin.
Mitä toimenpiteitä meidän pitää tässä ja nyt tehdä, jotta me pärjäisimme todella rajusti muuttuvan ikärakenteen toimintaympäristössä.
Julkinen keskustelu keskittyy ongelmien esiin nostamiseen – huomattavasti vähemmän ongelmien taustalla olevien taustojen avaamiseen.
Tulevaisuus rakennetaan viestinnän keinoin. Systeeminen muutos luo valtavan kysynnän taustoittavalle informaatiolle.
Julkinen keskustelu keskittyy ongelmien esiin nostamiseen – huomattavasti vähemmän ongelmien taustalla olevien taustojen avaamiseen.
On väärin vaatia sitoutumista, jos ei ole riittävää ymmärrystä. Tulevaisuuslähtöistä keskustelua pitäisi käydä oleellisesti enemmän.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden ohella päättäjien – niin poliittisten kuin yritysjohtajien – tulisi omilla kasvoillaan olla esillä kertomassa ja avaamassa omaa tulevaisuuskuvaansa.
Mitä vähemmän taustoja avataan, sitä enemmän annamme kasvutilaa populismille.
Menestyvä Suomi tarvitsee tulevaisuuden lukutaitoa läpi yhteiskunnan.
Samalla me tarvitsemme enemmän tutkitun tiedon omaksumista ja toimintaympäristömme muutoksen älykästä tulkintaa arkikielelle käännettynä.
Myös siinä meillä on parannettavaa, miten rohkeasti viemme tulevaisuudesta johdettuja näkemyksiämme toimeenpanovaiheeseen.