Tietoliikennetekniikan uupumus?

Puheenvuoro

Tekniikan opiskelijana olen huolissani maamme tietotekniikan osaajien määrästä tulevissa haasteissa.

Tällä hetkellä uutisissakin on näkynyt huoli teknologiateollisuuden työvoimapulasta.

Esimerkiksi MTV:n julkaisemassa artikkelissa kerrotaan teknologiateollisuuden kaipaavan 130 000 uutta työntekijää, ja etenkin osaajaa, 10 vuodessa.

Täten kuukautta kohden tarvitaan noin 1080 uutta työntekijää. 

Nykyajan työelämässä täytyy kehittyä ja oppia uutta samaan aikaan.

Täten työntekijöitä saadaan varmasti firmojen omilla täydennyskoulutuksilla, kuten uutisessakin todetaan.

Samaan aikaan olen kuitenkin huolissani myös nyt alaa opiskelevien, todennäköisesti teknologiayrityksiin työllistyvien ihmisten puolesta.

Teknologiayrityksiin työllistyvien koulutus ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tarvitsee ravistelua.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tiedekunnassa opinnot keskeyttäneiden määrä on silminnähtävä.

Se näkyi konkreettisesti opinnoissa luennoilla olleiden ihmisten määrän pienenemisenä. Sama on ollut nähtävillä myös muilla samankaltaisilla aloilla.

Keskeyttäneiden määrä on suuri koulutettujen henkilöiden tarpeeseen nähden, mutta ilmeisen ymmärrettävää opiskelijoiden keskeyttäneiden määrään nähden.

Joku koulutuspolulla ei toimi.

Kyberturvallisuus, 6G:n, ja kohta varmaan 7G:n kehittäminen, ulkomailta kohdistunut vakoilu Suomeen, ja esimerkiksi yritysten tietosuojat vaativat koko ajan kehittyneempiä ratkaisuja.

Kuka näitä asioita hoitaa, jos tulevaisuuden ammattilaiset jättävät opintonsa kesken? 

Ovatko opinnot liian vaikeita, koska perusteisiin ei käytetä riittävästi aikaa?

Saadaanko opintoihin riittävästi tukea? Onko haastavat opinnot laitettu liian lyhyen aikaväliin suoritettaviksi?

Saavatko luennoitsijat riittävästi palautetta kursseistaan, vai ottavatko he palautetta kuuleviin korviinsa?

Jos opiskelijamme ovat uupuneet, samalla uupuu myös tekniikan kehitys.

Teknologiayrityksiin työllistyvien koulutus ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tarvitsee ravistelua.

Tarve on selkeä koko Suomen kattavalle keskustelulle, eikä vain yksittäisen opiskelijan pohdinnoille.

Eeva-Kaarina Heikkilä Kirjoittaja on keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen.