Hätähuuto räjähtävän lapsiperheköyhyyden poistamiseksi
Lapsiperheköyhyys on räjähtänyt käsiin tällä hallituskaudella hallituksen virheiden seurauksena.
Soste julkaisi tänään tuoreen raporttinsa, joka on karua luettavaa. Suomi on liukumassa yhä kauemmas köyhyystavoitteestaan, jonka mukaan vuonna 2030 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän pitäisi olla 100 000 ihmistä pienempi kuin vuonna 2019. Tällä hetkellä suunta on täysin päinvastainen.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 2024 mennessä 120 000 ihmistä enemmän kuin lähtötasolla, yhteensä 958 000. Lapsia heistä on 173 000.
Luovutin neljä vuotta sitten valtiovarainministerille raportin lapsiperheköyhyydestä eroon pääsemiseksi. Silloin se otettiin vastaan ilolla.
Nyt lapsiperheköyhyyden lisääntyminen on kansallinen hätätila ja kootut keinot siitä eroon pääsemiseksi kannattaisi kaivaa ministeriön arkistosta. Lapsiperheköyhyyden räjähtäminen on kansallinen häpeäpilkku.
Hallituksen toimet ovat olleet monilta osin vääriä. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen on ollut leikkaus haavoittuvassa asemassa olevien lasten ruokarahasta. Hallitus teki sen, koska se uskoi, että lasten vanhemmat ovat laiskoja ja saamattomia.
Tällainen ajattelutapa on todella vahingollinen. Jokainen pienen lapsen äiti tai isä haluaa tehdä töitä, jotta oma lapsi saisi mahdollisimman hyvän turvan elämälleen. Tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi erityislasten kohdalla työllistymisen esteinä on usein osa-aikaisen työn markkinoiden puuttuminen.
Hallituksen päätös poistaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat pahensi tilannetta entisestään.
Lapsiperheköyhyydellä on pitkät varjot. Köyhyys lisää nuorten syrjäytymistä, riskiä koulupudokkuuteen sekä sairastavuutta. Kun nämä asiat vaikuttavat samoihin lapsiin ja perheisiin, on lapsiperheköyhyys ihan jokaisen suomalaisen ongelma.
Lapsiperheköyhyys on uhka paitsi yhtenäisyydellemme, mutta myös turvallisuudellemme ja taloudellemme.
Lapsiperheiden arjen eriytyminen näkyy jo selvästi. Perustarpeiden kuten ruuan ja lääkkeiden hankkimisen vaikeudet ovat yleistyneet. 200 000 ihmistä joutuu turvautumaan joka vuosi ruoka-apuun ja 600 000 suomalaista on maksuvaikeuksissa.
Keskusta ei voi katsoa sivusta sitä, miten lapsen saamisesta on tullut luokkakysymys. Korkeakoulutettu ja hyvin toimeentuleva ihminen pääsee omaan lapsilukutoiveeseensa lähes rajusti todennäköisemmin, kuin matalasti koulutettu ja köyhyydestä kärsivä.
Köyhyys- ja syrjäytymisriskillä on siis vaikutuksia perhehaaveiden toteutumiseen. Väestötutkimuksen todistamaan köyhyys- ja syrjäytymisriskiin ja sen syntyvyysvaikutuksiin on puututtava välittömästi, jotta ihmiset ovat yhdenvertaisia ja Suomi pärjää.
Syytä on olla huolissaan myös Suomen lapsiystävällisyyden heikkenemisestä. Silloin kun lapsia vielä syntyi paljon, saatiin Suomessa aikaan paljon hyvää esimerkiksi neuvolan, maksuttoman kouluruokailun, lapsilisien ja koulukyytien muodossa.
Keskusta on esittänyt perhe-etuuksien verovapautta, jotta taloudellisia epävarmuuksia saataisiin purettua tuntuvasti. Lisäksi opintotuen huoltajakorotus tulee moninkertaistaa, tarvitsemme vahvempaa parisuhteiden ja vanhemmuuden tukemista sekä perheystävällisyyttä työpaikoille ja opintoihin.
Myös raskaussyrjinnästä on ehdottomasti päästävä eroon. Missä ovat muiden puolueiden esitykset ja kunnianhimo? Maksetaan velkamme lapsiperheille.
Lapsissa on tämän maan tulevaisuus ja siksi tarvitaan ryhtiliikettä. Suomi tarvitsee pikaisesti päätöksiä, jotka kääntävät lapsiperheköyhyyden laskuun. Toimia on tehtävä perusturvaan, koulutustason nostamiseksi ja perheystävällisyyden lisäämiseksi.
Köyhyyden vähentämisen on oltava poliittinen prioriteetti ja sen kärjessä tulee tunnistaa lasten edun ensisijaisuus.