Sitä niittää, mitä kylvää
Viime viikolla monessa perheessä vietettiin erityistä aikaa. Kesän lomakausi on loppunut, reppuja pakattu ja arki alkanut.
Koulutien alussa ihminen on yhtä aikaa valtavan iso ja valtavan pieni. Uuden edessä. Murroksen keskellä.
Uuden tien alussa on myös Suomi.
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset meillä Suomessa ovat edenneet aaltoina ja alkavat nyt näkyä kauppalaskuissa sekä arjen välttämättömyyksien hinnoissa. Meillä on nyt Putinin hinnat, putinflaatio.
Hintojen nousu uhkaa pitkittyä, ja taantuman riski on ilmeinen.
Valtio voi tulla jossain kansalaisia vastaan, mutta kaikkia iskuja emme voi torjua. Hallituksen toimissa on näkynyt keskustan vastuullinen linja.
Olemme tehneet tehokkaita täsmätoimia, jotka osuvat eniten tarvitseville, eivätkä romuta julkista taloutta. Elokuussa tuli voimaan hallituksen linjaama ylimääräinen indeksikorotus, joka korotti muun muassa kansaneläkettä, takuueläkettä, opintorahaa ja toimeentulotukea.
Vastuullisten täsmätoimien linja jatkuu myös elokuun alussa esittelemässäni valtion ensi vuoden budjetissa.
Siinä matkakuluvähennyksen tavanomaista suurempaa enimmäismäärää jatketaan, ja autoilija voi vähentää työmatkakuluja vähintään 30 senttiä kilometriltä. Polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen jatkuu myös ensi vuonna pumppuhintojen nousun lievittämiseksi.
Budjettiehdotuksessani näkyy vahvasti myös energiaomavaraisuus.
Panemme toimeen keväällä päätetyt 220 miljoonan euron panostukset huoltovarmuuteen, puhtaisiin teknologioihin ja energian omavaraisuuteen. Tämä kattaa esimerkiksi tuet maaseutuyritysten energiainvestointeihin, vetyyn, sähköautojen latausinfraan sekä avustuksiin öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi.
Energiaan liittyen voin ylpeänä todeta: sitä niittää, mitä kylvää.
2000-luvulla keskustan johdolla tehtiin kunnianhimoiset paketit kotimaisen tuulivoiman, aurinkoenergian ja bioenergian edistämiseksi samalla, kun uutta ydinvoimaa rakennettiin.
Nyt olemme saavuttamassa omavaraisuuden sähköntuotannossa. Kivihiiltä ja öljyä on korvattu hakkeella ja lämpöpumpuilla.
Puhdas ja toimitusvarma energia houkuttelee investointeja Suomeen. Akuutin tilanteen varalle olen asettanut virkamiesryhmän, joka laatii ehdotukset sähkön hinnan nousun hillitsemiseksi budjettiriiheen mennessä.
Keskusta on ollut kotimaisen, uusiutuvan energian ja vihreyden teollistamisen puolella jo silloin, kun se ei ollut muotia eikä sen välttämättömyyttä vielä laajemmin ymmärretty.
Budjetin suurimmat uudet panostukset kohdistuvat turvallisuuteen.
Vaikka energiapolitiikassa on onnistuttu, julkinen talous tarvitsee lisää kasvua.
Kestävä kasvu pohjautuu tutkimukseen ja kehitykseen. Budjettiehdotukseeni sisältyykin yritysten t&k-toiminnan verovähennys.
Se on elinkeinoelämän pitkään odottama uudistus, joka sekin toteutuu keskustan vahtivuorolla.
Yksityisen sektorin investointeja vauhditetaan t&k-vähennyksen lisäksi myös julkisilla infrahankkeilla.
Tästä esimerkkinä nostettakoon esille poikkimaantiehankkeen toteuttaminen Oulun sataman ja Stora Enson tehtaan välillä.
Budjettiehdotukseni mukaan hanke toteutuu, mikäli Stora Enso toteuttaa suunnitellun miljardi-investoinnin Oulun tehtaaseen.
Budjetin suurimmat uudet panostukset kohdistuvat kuitenkin turvallisuuteen. Esitän puolustusministeriön hallinnonalalle miljardin euron lisäpanostusta keväällä päätetyn mukaisesti. Suomen puolustuskyky on vahva ja vahvistuva.
Sen lisäksi, että kaikki muistamme ekaluokan ensimmäisen päivän, muistot kouluruuasta ovat myös lähtemättömiä.
Omalla ala-asteellani ruoka oli suomalaista kotiruokaa, läheltä. Niin pitää olla jatkossakin.
Keskusta seisoo suomalaisen ruuan puolueena nyt ja aina. Tähän joukkoon toivotan myös muut puolueet vihdoin mukaan.
Keskustan on pitänyt huolta energian ja ruuan omavaraisuudesta sekä turvallisuudesta. Näin on myös jatkossa.
Ei nälkää, eikä vilua. Vaan leipää ja lämpöä.
