Pariisi loi toivoa

Muutama viikko sitten terroristit murhasivat Pariisissa kylmäverisesti yli sata ihmistä.

Nykyaikaisen tiedonvälityksen ansiosta uutiset veritöistä levisivät nopeasti ja järkyttivät ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Pariisi oli huomion keskipisteenä myös viime viikolla. Tällä kertaa sieltä saatiin aivan toisenlaisia uutisia. Maailman maat pääsivät viikonvaihteessa sopuun toimenpiteistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

ILMASTOSOPIMUKSEN synty vahvistaa uskoa kansainväliseen yhteistyöhön viime vuosien kriisien jälkeen.

Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia ja EU-maat ovat olleet monissa konflikteissa eri puolilla, mutta nyt ne saattoivat sopia koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeistä asioista.

Pariisista lähti rohkaiseva viesti. Riittävän vakavan kriisin kohdatessaan maailman valtiot ja niiden johtajat kykenevät sovittamaan yhteen vajaan 200 maan toiveet ja tarpeet.

PARIISIN sopimus on historiallinen myös sisältönsä puolesta. Se on laillisesti kaikkia maita sitova.

Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen reilusti alle kahden asteeseen, jopa 1,5 asteeseen.

Fossiilisia polttoaineita ei mainita sopimuksessa lainkaan. Nyt koittaa uusiutuvien energialähteiden aika. Kehitysmaille luvattiin vuodesta 2020 lähtien avustusta ilmastotyöhön 100 miljardia vuodessa.

Sopimus ei jää tällä kertaa vain paperille vaan sen toteutumista tarkastellaan viiden vuoden välein alkaen vuodesta 2018.

SOPIMUKSEN taloudellinen merkitys on valtava. Muutoksen vaatima teknologia on jo pitkälti olemassa.

Sopimus kannustaa rahoitusta ja kehitystä suuntaan, joka tuo tuotteet kaikkien saataville. Reilun 90 biljoonan dollarin rahavirta vaihtaa suuntaa.

Sopimus oli voitto myös Euroopan Unionille, jonka yhtenäisyyttä on viime vuosina kovin koeteltu. EU näytti pystyvänsä erinomaiseen yhteistyöhön ja viemään tavoitteitaan läpi.

Parhaassa tapauksessa Pariisin sopimus nostaa koko Euroopan talouden uuteen nousuun.

Muut maat eivät saa tulevaisuudessa enää epäreilua kilpailuetua EU-maita löysemmistä ympäristönormeista. Suunnannäyttäjän strategia on osoittautumassa viisaaksi.

MEILLÄ KESKUSTALAISILLA on aivan erityinen syy iloita Pariisin kokouksen onnistumisesta.

Oma ympäristöministerimme Kimmo Tiilikainen osallistui viimeisten viikkojen ratkaiseviin neuvotteluihin. Hänen asiantuntemuksensa pääsi nyt oikeuksiinsa.

Tiilikaisen ei tarvinnut lähteä Pariisiin tyhjin käsin. Keskusta on ollut uusiutuvan energian esitaistelija Suomessa ja vuosikymmenten ajan.

Mauri Pekkarisen johdolla laadittiin Matti Vanhasen toisessa hallituksessa energia- ja ilmastostrategia, jossa asetettiin hyvin kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle.

Tuon pohjatyön ansiosta saatoimme nostaa biotalouden edistämisen yhdeksi Juha Sipilän hallituksen ohjelman kulmakiveksi.

PAAVO LIPPONEN taisi todeta aikoinaan Suomen EU-jäsenyyshankkeesta, että hän vie ja muut vikisevät.

Keskustalla on sama rooli uusiutuvan energian edistämisessä Suomessa.