Opin sauna autuas aina

Kesäkuulla on saatu ilmoituksia oppilaitoksista, kenelle hyväksyviä, kelle hylkääviä.

Onnellisia kertomuksia on Facebook pullollaan. Uusi opiskelijaelämä koittaa kuitenkin vain osalle peruskoulusta ja lukiosta valmistuneille. Melko vitkaan tosin heilläkin, sillä vain kolmasosa ylioppilaista jatkaa opintojaan heti toisen asteen koulutukseen.

Asevelvollisuus vie käytännössä vuoden suurelta osalta miehiä, mutta senkään jälkeen opintopolku ei aukene kovin nopeasti.

Koulutus antaa työtä pitkään, vuodet koulunpenkillä takaavat enemmän työvuosia. Niillä joilla on peruskoulun jälkeinen toisen asteen tutkinto, on keskimäärin kuusi vuotta pidempi työura kuin vain peruskoulun käyneillä. Koulutus parantaa työllistymistä ainakin 60 vuoden ikään saakka.

Todennäköisyys työllistyä ilman ammatillista koulutusta on huomattavan pieni.

Alle 30-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömistä työllistyy vuoden kuluessa yli puolet. Peruskoulupapereilla todennäköisyys saada töitä on 17 prosenttia.

Huolestuttavaa on se, että jokaisesta ikäluokasta joka kuudes jää pysyvästi ilman toisen asteen koulutusta. Nykymaailmassa alkaa olla melko vähän töitä ilman ammattitutkintoa oleville.

Oman elämän rakentaminen käy hankalaksi, jos missään vaiheessa ei pääse työmarkkinoille. Erityisesti nuoret miehet ovat vaarassa jäädä pitkittyneeseen välitilaan, jossa tulevaisuus ei aukene.

Jos töitä saa, on usein vaihtoehtona matalapalkkainen pätkätyö. Sosiaalinen viitekehys voi olla horjuva, kun työn kautta tulevat ihmissuhdeverkot jäävät muodostumatta. Perheen perustaminen viivästyy, ongelmat kasautuvat.

Keskusta on sivistysliike. Alkiolaisen aatteen pitää näkyä käytännön politiikassa. Koulutus kaikilla tasoilla ja elämänmittaisena polkuna on syytä nostaa tärkeimmäksi teemaksi tulevina vuosina.

Koulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. ”Omatoiminen opiskelu” ja ”itseohjautuvuus” ovat monin paikoin peitesanoja vähille opetustunneille ja riittämättömälle opettaja–oppilaskontaktille.

Mitä tehdään juuri valmistuneelle rakennusinsinöörille, joka ei osaa lujuuslaskentaa?

Oppimisen ja työnteon rajoja pitää madaltaa.

Oppisopimuskoulutus ja työn ohessa tehtävät näyttötutkinnot on saatava selkeäksi vaihtoehdoksi perinteisen ammattikoulun rinnalle. Motivaatio-ongelmiin ja periytyvään huono-osaisuuteen on otettava monialainen lähestymistapa: koulutuksen, sosiaalityön ja työelämäharjoittelun on toimittava yhdessä.

Korkeaa työllisyysastetta ei saavuteta ilman osaamista.

Kirjoittaja on keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja