Mitä yhteistä on sotella ja ilmastonmuutoksella?
Aluevaalit ovat ihmisen kannalta yhdet tärkeimmistä vaaleista, niissä päätetään lähipalveluistamme. Terveydenhuollon toimivuus on elinehtomme, ja siksi meidän on osattava varautua terveydenhuollon moniin edessä oleviin haasteisiin.
Tiedostamme terveydenhuollon monet kompastuskivet, kuten esimerkiksi hoitajien riittävyys, työn houkuttelevuus, ja palkkataso. Mutta meillä on edessämme myös maailmanlaajuinen kriisi, jonka vaikutuksista soteen emme juurikaan puhu – nimittäin ilmastonmuutos.
Sosiaali- ja terveysministeriö on toukokuussa esitellyt sopeutumisen suunnitelman ”Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla”. Sopeutumissuunnitelmassa on esimerkkejä sopeutumistoimista, joiden avulla lisätään riskitietoisuutta ja turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta tulevaisuudessa.
Miten ilmastonmuutos sitten vaikuttaa ihmisten terveyteen? Monellakin tapaa. Sääolosuhteet kuten lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen mutta myös sosiaalisen ja fyysisen ympäristön muutosten kautta. Terveysvaikutuksille voi hahmottaa kolme päämuotoa: sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, tulvien ja helleaaltojen, aiheuttamat välittömät terveysvaikutukset, luonnon järjestelmien kautta välittyvät vaikutukset kuten vesi- ja vektorivälittieset taudit (ml. pandemiat), sekä ravinnon kautta tulevat epäsuorat vaikutukset. Näihin luetaan esimerkiksi ravinnon määrä ja laatu, mutta myös ruokavalio.
Maailman terveysjärjestön arvion mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa vuodesta 2030 eteenpäin 250 000 ylimääräistä kuolemaa maailmassa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan myös kuolleisuuden lisäksi aiheuttavan sairastuvuutta ja elinolojen huonontumisen kautta sosiaalista haavoittuvuutta. Vaikka vaikutuksista suorimmat ovat kehitysmaissa, vaikuttavat nämä globaalisti suuriin ihmismassoihin postinumerosta riippumatta.
Ennusteiden mukaan suurin terveysvaikutus on ruoantuotannon heikentymisellä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon näkyy jo nyt Suomessa. Vuodesta toiseen satojen ennustettavuus on laskenut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet. Maailmalla viljan hinta nousee, kuten meillä Suomessakin. Heikko ruoantuotanto aiheuttaa nälänhätää ja pakolaisuutta ja monia terveysriskejä.
Helleaaltojen lisääntyessä lisääntyy myös kuolleisuus ja sairastuvuus. Esimerkkinä tästä Euroopassa vuonna 2003 helleaallon arvioitiin aiheuttavan 70 000 ennenaikaista kuolemaa.
Me keskustalaiset voimme ilmastoahdistusta lietsomisen sijaan puhua siitä, miten me voimme torjua ilmastonmuutosta ja näin luoda uskoa nuorille tulevaisuudesta.
Miten voimme hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysvaikutuksia? Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä on suoria positiivisia terveysvaikutuksia hengitysterveyteen mutta myös sydän- ja verisuonitauteihin. Myös avainasemassa on jälleen meille keskustalaisille rakas aihe eli ravinto. Puhdas ja terveellinen ruoka on meille elinehto ja terveyden kannalta lottovoitto.
Pidän myös mielenterveyttä ja ahdistuneisuutta yhtenä suurena haasteena. Lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on monia syitä, mutta emme voi sulkea silmiämme nuorten ahdistukselta koskien tulevaisuutta ja yhteistä maapalloamme. Me keskustalaiset voimme ilmastoahdistusta lietsomisen sijaan puhua siitä, miten me voimme torjua ilmastonmuutosta ja näin luoda uskoa nuorille tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta vakaviakin asioita voi hoitaa innostaen positiivisessa ympäristössä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset juuri meidän paikallisiin terveyskeskuksiimme voi olla tulevaisuudessa totta. Lisääntyvien ilmastonmuutoksesta johtuvien sairauksien hoitaminen vaatii henkilöresursseja ja tietoa. Sote-uudistus on myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta välttämätön. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostamalla ja panostamalla perusterveydenhuoltoon olemme jo pitkällä.
Tällä hetkellä kunnissa keskitymme perusrakenteiden ylläpitämiseen sekä hoitohenkilökunnan riittävyyteen. Hoitajilla on aikaa vain ydintoimintojen ylläpitämiseen, ei itsensä kehittämiseen tai uuden oppimiseen. Pitkällä tähtäimellä panostaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sitä kautta terveysriskien alentamiseen säästämme myös sosiaali- ja terveyshuollossa.
Palaan aluevaaleihin. Ei ole ihan sama päättääkö aluevaltuustoissa meidän suomalaisten terveysasioista ihmiset, jotka eivät näe ongelmallisena brasilialaista naudanlihaa tai ilmastonmuutosta todellisena uhkana. Meitä keskustalaisia tarvitaan.
