Keskustan ohjelmatyö tarvitsee uudistumista
Kukaan tunnu olevan huolissaan niin keskustan kuin laajemminkin puolueiden ohjelmatyön rapistumisesta. Syytä huoleen kuitenkin olisi.
Puolueet ovat viimeisen vuosikymmenen aikana hiljalleen typistyneet vaaleista vaaleihin valmistautuviksi vaaliorganisaatioiksi. Samalla erityisesti vaaliohjelmien laadinnassa painopiste on vahvasti vaalistrategisten – ei puolueen aatteellisten – tavoitteiden ympärillä.
Uhkana onkin, että ohjelmatyö ja poliittiset linjat näivettyvät, kun politiikan suuntaviivoja muotoillaan vaalivoiton varmistamiseksi enemmissä määrin viestintätoimistoissa ja lobbausjärjestöissä.
Puolueiden ohjelmatyötä tutkineen Eeva Aarnion väitöskirjan Päämäärät liikkeessä (1998) mukaan ohjelmatyön avulla puolueilla on mahdollisuus syvällisempiin teemojen kehittelyihin ja ideointiin, puolueen profiilin selkeyttämiseen sekä visioimiseen.
Laajalla ohjelmatyöllä luodaan puoluetoiminnalle merkityksellisyyttä sekä kirkastetaan niin puolueen kuin jäsentenkin poliittista ajattelua ja visiointia. Se on puoluetoiminnan kivijalka, ja monelle erityinen syy kuulua puolueeseen.
Laajalla ohjelmatyöllä luodaan puoluetoiminnalle merkityksellisyyttä sekä kirkastetaan niin puolueen kuin jäsentenkin poliittista ajattelua ja visiointia.
Keskustalaisuuden ja keskustan aatteellinen liima piilee muihin puolueisiin nähden omaleimaisessa ohjelmatyössämme. On nähtävissä, että ohjelmatyön rapautuminen heijastuu niin sisäisenä aatteellisena eripurana kuin puoluetoiminnan merkityksellisyyden heikentymisenäkin.
Näenkin, että keskustan ohjelmatyö tarvitsee uudistamista.
Omaleimainen ohjelmatyö on puolueelle elinkysymys. Sen uudistamiseen ei kannata hakea oppia menneisyydestä, vaan sovittaa se aikaan sopivaksi – ohjelmakirjoittamisen tupaillat ovat ohi.
Ensinnäkin ohjelmatyön tulisi olla strukturoitua: yhteiskunnallisesta tilannekuvasta muodostetaan tutkimustiedon sekä keskustelu- ja osallistamisprosessin kautta poliittinen visio ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi.
Toiseksi puolueen tulisi harkita esimerkiksi sähköisen osallistumisväylän pilotoimista, jonka kautta ohjelmatyöhön pystyisi erilaisin tavoin osallistumaan yhä useampi, yhä vaivattomammin.
Kolmanneksi ohjelmatyö tarvitsee kunnianpalautuksen. Puolueen poliittinen linja tulee jatkossakin muodostaa puolueen ohjelmatyön kautta, eikä esimerkiksi yksittäisen kansanedustajan pohdintana.
Keskustan ohjelmatyöstä ei saa muotoutua poliittista kesäteatteria, vaan sen tulee olla jatkossakin aito politiikan tekemisen ja linjan muodostamisen areena.