Keskustan heikkoudeksi parjattu käytännönläheisyys kääntyi vahvuudeksi Nato-päätöksenteossa
Se ei ole tyhmä, joka muuttaa kantaansa, vaan joka ei huomaa ympäristön muuttumista.
Tämä ajatus oli mielessäni, kun keskustan puoluevaltuuston kokouksen jälkeen minulta kysyttiin, olenko yllättynyt, miten yksimielisesti puoluevaltuusto antoi tukensa puoluejohdolle ja keskustan ministereille Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen.
Jo ennen kokousta median edustajat ihmettelivät, miten Nato-myönteisiltä puolueen eri tasoilta tulleet kannanotot vaikuttivat.
On totta, että muutos keskustalaisten kannanotoissa on ollut helmikuun lopun jälkeen selkeä ja nopea. Myös kansalaisten keskuudessa Nato-myönteisyys on kasvanut kohisten kevään kuluessa.
En silti osannut olla lainkaan yllättynyt. Keskustalaiset, ja suomalaiset, osaavat kyllä lukea aikaansa ja ympäristön muutoksia.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi maaliskuussa Maaseudun tulevaisuuden kolumnissa (MT 18.3.), että keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle. Tuo toteamus kuvaa mielestäni hyvin keskustalaista ajattelua monessa asiassa. Itse asia, tässä tapauksessa suomalaisten turvallisuus, on tärkein. Keinot valitaan kulloisenkin tilanteen mukaan.
Keskustalaisten ajattelussa ovat usein mukana mustan ja valkoisen lisäksi harmaan eri sävyt. Puoluetta on usein kritisoitu siitä, että olemme värittömiä vastuunkantajia, eivätkä kantamme erotu tarpeeksi selkeästi.
Uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tämä joustavuus on ollut puolueen vahvuus. Kun tilanne muuttui radikaalisti, keskustalaiset kykenivät arvioimaan kantaansa uudelleen avoimesti, ilman suurempaa kipuilua. Puolueen pitkää ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa ei ollut tarpeen hävetä eikä lakaista maton alle. Nyt vain oli niin, että se mikä oli aikaisemmin toiminut, ei toimisi enää.
Keskustan puoluehallituksen päätös kutsua ihmisiä avoimeen keskusteluun Suomen turvallisuudesta tuli myös puolueelta selkärangasta. Avoin keskustelu rakentaa luottamusta, ja luottamuksen päälle on hyvä rakentaa vakaata ja turvallista kotimaata myös jatkossa.