Hiljaiset huolenkantajat
”Hyvä, kun Sinä olet siinä”.
Näin totesi minulle ruumisauton kuljettaja, kun puin hänen kanssaan kolme vuorokautta aikaisemmin kuollutta isääni Rautalammin terveyskeskuksen kappelissa. Samalla hän kertoi, että vaikeimpia ovat ne hetket, kun kukaan vainajan omaisista ei ole läsnä. Hautaustoimistoon on vain tullut toimeksianto kuolleen lähiomaisen noudosta ja kuljettamisesta odottamaan hautaamista.
Yli 75-vuotiaita on Suomessa noin 416 000 eli runsas kahdeksan prosenttia väestöstä, ja vuonna 2030 yli 75-vuotiaita on ennusteiden mukaan 14,5 prosenttia väestöstä. Vanhusten huolenpidon tarve lisääntyy iän myötä. Suuri osa 80 vuotta täyttäneistä tarvitsee apua päivittäisissä arkiaskareissaan, ja 85 vuotta täyttäneistä apua tarvitsevat lähes kaikki.
Lähes joka kolmas suomalaisista työssäkäyvistä huolehtii ansiotyön ohella apua tarvitsevasta läheisestään. Moni heistä kantaa hoivavastuuta ilman omaishoitajan statusta.
Työpaikoilla työntekijän omaishoitajan rooli ei ole välttämättä tiedossa ja monet pelkäävät työyhteisön suhtautumista asiaan. Isovanhempien roolista ja lastenlasten hoidosta kertominen työkavereille on usein ilon aihe ja myönteinen asia.
Miten työelämän tulisi muuttua, jotta kuormitus ei tulisi kohtuuttomaksi?
Ansiotyö antaa vastapainoa hoivalle ja tuo taloudellista turvaa. Ansiotyö on tarpeen myös siksi, että omaishoivaan kuluu ajan lisäksi rahaa. Vaikka monia ikääntyneen läheisen asioita voi hoitaa sähköisesti, varsinkin etäomaishoitajilla matkakulut ovat suuri menoerä. Lisäksi monilla aktiivisessa työiässä olevilla omaishoitajilla on pankkilainoja maksettavana, jolloin työelämästä poisjääminen ei ole vaihtoehto.
Ansiotyö rajoittaa omaishoivaan käytettyä aikaa, mutta toimii samalla hyvinvointia lisäävänä voimana, hengähdystaukona hoivatyöstä. Eri roolien yhdistäminen ei tapahdu itsekseen, vaan siinä tarvitaan osapuolten joustavuutta.
Työaikaan liittyvät joustot ovat yksi tärkeimmistä keinoista mahdollistaa ansiotyön ja läheisen hoidon yhteensovittamista. Kahden viime vuoden aikana lisääntynyt etätyö ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat varmasti omalta osaltaan tukeneet työelämän omaishoitoystävällisyyttä.
Mitä ikäihmiset itse toivovat viimeisille vuosilleen?
Varmasti hyvää kuntoa ja mahdollisuutta asua kotona, mutta myös lähiomaisen läsnäoloa muuallakin kuin vain siunaustilaisuudessa.
Kirjoittaja on keskustanaisten pääsihteeri