Edes keskustaedustajan anteeksipyyntö ei auttanut – hallitus jatkoi edeltäjänsä syyttelyä sote-poteroistaan
Hyvinvointialueiden ahdinkoon ei löytynyt uutta ulospääsytietä, kun eduskunta kävi keskustelun aiheesta keskustan laatiman välikysymyksen pohjalta.
Hallituspuolueet käänsivät jälleen keskustelun siihen, kuinka nykyinen sote-malli on edellisen hallituksen luomus ja hyvinvointialueiden ongelmat sen syytä. Keskustan ja muun opposition korjausehdotuksiin ei tartuttu.
Keskustan Tuomas Kettunen kaipasi keskusteluun ”hieman nöyryyttä”.
– Tässä on nytten pääministeripuolueen suunnalta todettu, että tämä nykyinen sotemalli on surkea systeemi, susisurkea malli. Jos tässä nyt syyttelyä jatketaan, niin minä ainakin opposition keskustalaisena kansanedustajana pyydän teiltä anteeksi. Pyydän anteeksi ja pahoittelen, että tämmöinen valuvikainen sotemalli tuli päätettyä viime vaalikaudella. Lopetetaan nyt sitten syyttely, kun on pyydetty anteeksi, ja ruvetaan etsimään ratkaisuja, Kettunen vetosi.
Keskustan Markus Lohi kyseli, eikö virheiden tunnustaminen ole politiikassa suoraselkäisyyttä.
– Minusta se ei ole politiikassa oikein suoraselkäistä, että kun huomaa, että palvelut eriarvoistuvat — jopa 14 000 asukkaan kunta joutuu lakkauttamaan lähipalvelut, kun sinne on hallituksen toimesta pantu arviointiryhmä — niin ei olla valmiita puuttumaan siihen.
Lohi muistutti, että kokoomuksen vaihtoehto nyky-sotelle oli, että kymmenen vuoden valmistelun jälkeen hylätään koko uudistus eikä tehdä mitään — tyhjä paperi.
– Mikä oli perussuomalaisten vaihtoehto? Meillä oli täällä satoja pykäliä, 50 lakiesitystä. Kolmeen pykälään he edellyttivät muutosta. Jos ne olisi tehty, te olisitte hyväksyneet sen. Eikö tämä ole meidän yhteinen sote? Kannattaa arvostelussa olla hieman armollisempi, kun itse ei ole kyennyt tekemään mitään. Ei kannata arvostella niitä, jotka kulkevat edessä ja saavat jotain aikaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) muistutti, että hallituksen aloittaessa uusi hyvinvointimalli oli vasta muutaman kuukauden ikäinen, alijäämät olivat puolitoista miljardia euroa ja jonot kasvoivat. Orpon mukaan kolmessa vuodessa on tapahtunut merkittävä käänne parempaan.
– Alueiden talous on kääntynyt plussalle, viime vuonna ylijäämää jo yli 700 miljoonaa euroa, yli puoli vuotta sairaanhoitoa odottaneita on enää kolmannes siitä, mitä heitä oli hallituksen aloittaessa, Orpo luetteli. Hänen mukaansa suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole kriisissä, kuten oppositio antaa ymmärtää.
Orpo myönsi kuitenkin, että alueiden väliset erot ovat yhä liian suuria ja perustason lääkäriin pääsyssä on parannettavaa. Hän vertasi nykyistä rahoitusmallia taloon, jonka perustukset on valettu kiireellä, ja totesi hallituksen tilanneen tutkimukset rahoitusmallin kokonaisremonttia varten.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) muisteli, että edellisten vaalien alla muun muassa keskustan suunnalta pidettiin tärkeänä, että mallia tai rahoituslakia ei mennä kopeloimaan hallituksessa, olipa siellä mitä puolueita tahansa.
– Täällä on heitelty tällaisia toimia, kuten lisäajan antaminen alijäämien kattamiseen, arviointimenettelyiden keskeyttäminen, siirtymätasauksen lakkauttaminen, jälkikäteistarkistukseen tulevat muutokset, ikään kuin ne olisivat vain toimia, jotka tehdään, ja sillä selvä. Nämähän kaikki maksavat, hän huomautti,
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) korosti, että lähipalveluita koskevat ratkaisut kuuluvat alueellisen itsehallinnon piiriin, eikä hallitus tee niistä päätöksiä.

Oppositio ei kuitenkaan niellyt hallituksen tilannekuvaa. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen patisti pääministeriä kantamaan vastuunsa ja kyseenalaisti parlamentaarisen työn vuoteen 2030 tähtäävän remonttiaikataulun.
Kaikkonen arvosteli ankarasti myös arviointimenettelyjä.
– Kun ministeri Ikonen sanoi, että niillä turvataan perustuslain mukaiset palvelut. No, jos näin on, niin miksi näillä arviointimenettelyalueilla lakkautetaan terveysasemia, vuodeosastoja, päivystyksiä, vanhuspalveluita? Ei se ole mitään palveluitten turvaamista. Se on palveluitten lakkauttamista, Kaikkonen totesi.
Keskustan Hilkka Kemppi vaati omalääkäriä ja palveluita kaikille sekä lisäaikaa talouden tasapainottamiseen kaikille hyvinvointialueille ja nosti esiin konkreettisia esimerkkejä.
– Päijät-Hämeessä on liipaisimella kolme vuodeosastoa. Siinä jäisi vain yksi vuodeosasto keskuskaupunkiin. Arvoisa pääministeri, onko yksi vuodeosasto teidän mielestänne riittävästi 200 000 kansalaiselle?
Hanna Räsänen (kesk.) kertoi, että Pohjois-Karjalassa vuodeosastot sekä Lieksassa että Ilomantsissa lakkautusuhan alla.
– Myös Pohjois-Savon puolella on tosi paha tilanne. Siellä taistellaan palveluista, ja siellä on myös arviointimenettelyn uhka päällä. Te olette laittaneet hyvinvointialueitten päättäjät aivan mahdottomaan tilanteeseen, hyvinvointialueitten työntekijät mahdottomaan tilanteeseen, puhumattakaan alueella asuvista ihmisistä, ketkä tarvitsevat näitä palveluita.
Keskustan Mikko Polvinen kertoi, että Puolangalta lakkautettiin 15 paikan osasto, ja säästö oli 1,3 miljoonaa eli koko osaston kokonaiskustannus.
– Minä hämmästelen, kuinka vähän tässä maassa arvostetaan laskentataitoa ja oppia siitä, mitä oikeasti tarkoittaa, kun jotain lakkautetaan. Ne potilaat täytyy hoitaa toisaalla, ne täytyy kuskata toisaalle, hän huomautti.

Keskustan Anne Kalmari summasi hallituspuolueiden suhtautuvan tilanteeseen joko ivallisesti tai uhriutumalla.
– Mutta tosiasia on se, että esimerkiksi meidän maakunnassa laitetaan kiinni palvelutaloja. Ihmiset joutuvat viimeisiä vuosiaan viettämään jopa satojen kilometrien päässä omaisistaan. Suljetaan terveyskeskuksia. Hoitajat eivät jaksa, kun jatkuvasti irtisanotaan. Siellä on täysi kaaos ollut päällä jo pitkään.
Kalmarin mukaan keskusta haluaa, että rahoitusmalli korjataan mahdollisimman pian, ja niin haluavat myös perussuomalaiset maakunnassa.
– Mutta tosiasiassa täällä he eivät laita tikkua ristiin sen asian eteen. He syyttelevät edellistä hallitusta ja sanovat, että tulevien pitää joskus jotakin tehdä. Ei näin, Kalmari päätti.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.