Lukijalta: Eläkejärjestelmän uudistaminen ei voi jäädä tulevien sukupolvien maksettavaksi
Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon yhteisestä vastuusta, vaikeista päätöksistä ja valtiontalouden sopeuttamisen välttämättömyydestä. Opiskelijoilta on leikattu, sosiaaliturvaa on heikennetty ja lapsiperheiden toimeentuloon on kohdistunut merkittäviä säästötoimia. Näitä päätöksiä on perusteltu sillä, että jokaisen on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta.
Eikö näiden pitänyt olla koko Suomen talkoot? Me emme kysy, mutta muut nuoret ja lapsiperheelliset kysyvät, missä ovat eläkejärjestelmän sopeutustalkoot.
Miksi juuri nuoremmilta sukupolvilta voidaan odottaa joustamista, luopumista ja kasvavaa taloudellista vastuuta, mutta eläkejärjestelmän kohdalla vastaava uudistamisen rohkeus tuntuu puuttuvan?
Miksi yhteisen vastuun vaatimus ulottuu opiskelijan opintotukeen, lapsiperheen etuuksiin ja työttömän toimeentuloon, mutta eläkejärjestelmän rakenteisiin koskeminen on huomattavasti vaikeampi keskustelunaihe?
Emme voi rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että nykyhetken lupaukset maksetaan tulevien sukupolvien laskuun. Nuorilla on oikeus rakentaa omaa elämäänsä, perustaa perheitä, tehdä työtä ja luottaa siihen, ettei heidän harteilleen kasata jatkuvasti kasvavaa vastuuta ilman vastaavia uudistuksia.
Suomalaisille on kertynyt eläkelupauksia lähes tuhat miljardia euroa, mutta eläkerahastoissa on varoja vain noin kolmesataa miljardia. Jäljelle jäävä noin seitsemänsadan miljardin euron kattamaton eläkevastuu tarkoittaa sitä, että järjestelmä on täysin riippuvainen tulevista sukupolvista.
Vaikka järjestelmä on osittain rahastoiva, se ei riitä kattamaan tulevia vuosia, koska sijoitustuottomme ovat olleet liian maltillisia. Nykyisellään tilanne on kestämätön, ja vuoteen 2060 mennessä tilanne kärjistyy siihen, ettemme yksinkertaisesti pysty enää kattamaan eläkkeitä, ellei asialle tehdä jotain ja nopeasti.
Eläkejärjestelmän tarkoitus on turvata ihmisille kohtuullinen toimeentulo vanhuudessa. Tätä periaatetta emme halua kyseenalaistaa. Haluamme kuitenkin kyseenalaistaa sen, miksi järjestelmän uudistamisessa ei uskalleta tarkastella kaikkia mahdollisia keinoja.
Ensimmäiseksi meidän on uskallettava vaatia eläkevaroilta parempaa tuottoa. Suomen eläkevarojen sijoitustuottojen pitkän aikavälin kehitystä on tarkasteltava kriittisesti.
Eläketurvakeskuksen kansainvälisen vertailun mukaan Suomen sijoittajien keskimääräinen reaalituotto oli vuosina 2016–2025 noin neljä prosenttia. Norjan valtion puskurirahaston vastaava 15 vuoden reaalituotto on ollut 8,1 prosenttia.
Tiedostamme, etteivät Suomen ja Norjan eläkejärjestelmät tai sijoitusrahastot ole suoraan vertailukelpoisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Norjan sijoitusmallista voisi ottaa oppia. Suomessa pitäisi uskaltaa asettaa tavoitteeksi kuuden tai seitsemän prosentin pitkän aikavälin reaalituotto.
Kyse ei ole vastuuttomasta riskinotosta, vaan siitä, että näin merkittävän kansallisen varallisuuden tuottopotentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Sijoitusstrategiaa, hajautusta, riskinkantokykyä ja sijoitustoiminnan tehokkuutta on arvioitava avoimesti ja kunnianhimoisesti.
Pieneltäkin tuntuva ero vuosittaisessa sijoitustuotossa voi vuosikymmenten aikana merkitä valtavaa eroa eläkevarallisuudessa. Yhden prosenttiyksikön parannus pitkän aikavälin reaalituotossa voi Eläketurvakeskuksen mukaan vähentää painetta nostaa eläkemaksuja hieman yli kahdella prosenttiyksiköllä.
Toiseksi meidän on uskallettava keskustella myös eläkemenoista. Eläkkeiden indeksijäädytyksiä on voitava käyttää yhtenä keinona eläkemenoihin vaikuttamisessa. Lisäksi suurimpien eläkkeiden tasoa ja kehitystä on tarkasteltava kriittisesti. Myös eläkekaton mahdollisuus on nostettava vakavasti keskusteluun.
Onko todella niin, ettei yhteiskunnan rahoittamassa ja turvaamassa eläkejärjestelmässä voida asettaa mitään rajaa kaikkein suurimmille eläkkeille? Onko kohtuullista, että nuoremmat sukupolvet joutuvat kantamaan yhä suurempaa rahoitusvastuuta samalla, kun järjestelmän rakenteisiin puuttuminen jää vähäiseksi?
Tämä ei tarkoita eläkeläisten asettamista nuoria vastaan. Eläkeläisten joukossa on pienituloisia ihmisiä, joiden toimeentulosta on pidettävä huolta. Kyse on järjestelmän kokonaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten vastuu jaetaan eri sukupolvien välillä.
Eläkejärjestelmän uudistaminen ei ole vain nuorten ja lapsiperheiden asia. Se koskettaa koko Suomea. Se koskettaa tämän päivän eläkeläisiä, työssäkäyviä, yrittäjiä, opiskelijoita ja niitä lapsia, jotka eivät vielä tiedä, millaiseen yhteiskuntaan he aikanaan kasvavat.
Emme voi myöskään olettaa, että nykyinen järjestelmä säilyy muuttumattomana vain siksi, että se on aikanaan rakennettu. Yhteiskunta muuttuu, väestö ikääntyy ja työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin muuttuu. Siksi myös eläkejärjestelmän on pystyttävä uudistumaan.
Lopulta kysymys ei ole siitä, kuka joutuu luopumaan eniten. Kysymys on siitä, millaisen Suomen haluamme jättää seuraaville sukupolville. Me emme voi vaatia nuorilta vastuunkantoa, jos emme itse ole valmiita tarkastelemaan niitä rakenteita, jotka määrittävät heidän tulevaisuuttaan.
Emme voi puhua yhteisistä talkoista ja samalla rajata yhtä yhteiskunnan suurimmista taloudellisista kokonaisuuksista uudistamisen ulkopuolelle.
Me haluamme Suomen, jossa työn tekeminen kannattaa, perheen perustamiseen on varaa ja jossa jokainen voi luottaa siihen, että myös hänen vanhuudestaan pidetään huolta. Mutta se Suomi ei synny vaikenemalla vaikeista kysymyksistä.
Se syntyy uskaltamalla tehdä päätöksiä, vaikka ne eivät olisi kaikille mieluisia. Emme saa olla sukupolvi, joka tyytyy maksamaan edeltäjiensä tekemät lupaukset ja siirtämään saman laskun seuraaville.
Meidän tehtävämme on uskaltaa uudistaa järjestelmää niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus turvalliseen vanhuuteen ja hyvään elämään.
Eläkkeet eivät saa olla lupaus, jonka nuoret joutuvat maksamaan hinnalla millä hyvänsä. Eläkejärjestelmän on oltava lupaus, jonka voimme antaa myös omille lapsillemme.
Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piiri
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/