Miten duunarin kukkaroon jäisi enemmän rahaa? Näin puoluejohtajat vastasivat SAK:n vaalitentissä
Hintojen ja elinkustannusten nousu ärsyttävät tällä hetkellä eniten, työntekijöille suunnatusta SAK:n kyselystä selviää.
Työntekijäjärjestö SAK:n vaalitentissä puoluejohtajilta kysyttiin konkreettista toimea, jonka he tekisivät seuraavalla vaalikaudella duunarien elinkustannusten nousun hillitsemiseksi.
Perussuomalaisten Riikka Purra kertoi, että hän jatkaisi ”ehdottomasti työn ja yrittämisen veronkevennysten linjaa”.
– Tämä tarkoittaa (tässä) julkisen talouden tilanteessa, että me tarvitsemme menosäästöjä kattamaan veronkevennyksiä, hän sanoi.
– Palkansaajan ostovoima on merkittävästi noussut tällä kaudella, siitä huolimatta että meillä esimerkiksi inflaatiossa on tällä hetkellä kovia paineita ulkoisten tekijöiden vuoksi. Mutta verotus on se oleellinen tekijä. Ei veromoukareita, Purra julisti.
SDP:n Antti Lindtman sen sijaan katsoi, että ostovoima on noussut ennen kaikkea ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta.
– Siitä huolimatta, että olet yrittänyt heitä kyykyttää päivä toisensa jälkeen, Lindtman kuittasi Purralle.
Lindtman palauttaisi ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden, parantaisi työmatkavähennystä ja palauttaisi suojaosat työttömyysturvaan.
– Ennen kaikkea on tärkeää, että nyt on vihdoin tavallisten suomalaisten vuoro, tämä hallitus on ollut rikkaiden ja suurituloisten asialla. Nyt ensi vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen puolesta, että nyt sieltä jonon perältä tavalliset palkansaajat laitetaan etusijalle.
Vasemmistoliiton Minja Koskelan mielestä Riikka Purran puheenvuoro oli ”täysin käsittämätön”.
– Te olette antaneet etuja ainoastaan työnantajille, työntekijät on unohdettu näissä talkoissa täysin.
– Mutta jos puhutaan elinkustannuksista ja niiden noususta, niin tällä hetkellähän suomalaisia kurittavat Trumpin hinnat, eli energian hinnan nousu ja toisaalta Rydmanin hinnat, eli asiakasmaksujen nousut sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Koskela laskisi näitä asiakasmaksuja.
– Se on teko myöskin suomalaisten eläkeläisten puolesta. Ja kyllä katson, että sosiaaliturvaan pitää saada myös merkittäviä parannuksia. Siinä on kyse myös suomalaisten ostovoimasta.
Keskustan Antti Kaikkosen mukaan elinkustannusten nousu on asia, jonka torjumiseen tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän puhetta ja tekoja.
– Meillä on polttoaineiden hinnat aika lailla tapissa, asuntolainojen korot ovat nousussa, hän sanoi.
Konkreettisena toimena hän nosti esiin sähkön hinnan.
– Nyt maassa näyttää vallitsevan aika holtiton datakeskusbuumi, jota ei näytä johtavan oikein kukaan.
Kaikkosen mukaan ”homma pitää ottaa haltuun”.
– Esitän, että laitetaan datakeskuksille velvoitteita sähköntuotantoon liittyen, mutta myös aivan hyvin voitaisiin laittaa pieni ylimääräinen sähkövero sinne, sentti per kilowattitunti lisää sähköveroa datakeskuksille, ja tämän tuotolla voidaan ryhtyä asteittain alentamaan tavallisten kotitalouksien sähköveroa.
– Tällä mallilla tavallisten kotitalouksien sähkövero voitaisiin lähivuosina, vuoteen 2035 mennessä, painaa nollaan. Se on konkreettinen keino.
RPK:n Anders Adlercreutz ja kristillisdemokraattien Sari Essayah korostivat verotuksen pitämistä maltillisena.
Adlercreutz oli myös tyytyväinen nykyhallituksen työllisyystoimiin.
– Seuraava hallitus, on se minkä värinen tahansa, ei tule perumaan näitä työllisyystoimia.
– Seuraava hallitus ja sitä seuraava hallitus tulee olemaan niihin tyytyväinen, hän ennusti.
Kristillisdemokraatit on esittänyt myös arvonlisäverotuksen täysremonttia.
– Siinä olisimme laskemassa muun muassa ruuan, lääkkeiden, rehujen, voisi sanoa päivittäisten tarvikkeiden arvonlisäverotuksen 12 prosenttiin, Essayah kertoi.