Kansankielisyyttä keskustalaisuuteen!
Viime kuukausina Keskusta on esittänyt useita uusia poliittisia avauksia liittyen muun muassa energiapolitiikkaan sekä esitellyt uuden lähimallinsa.
Luulisi, että poliittinen aktiivisuus palkitsisi puoluetta kannatuksen nousulla, mutta gallupit näyttävätkin päinvastaista.
Vikaa etsitään milloin mistäkin; joskus puolue on liian vasemmalla, joskus taas liian oikealla. Jotkut jopa vyöryttävät puolueen kannatuksen laskun keskustanuorten muutamien kannanottojen viaksi.
Nykyajassa aatteemme ja avauksemme kilpailevat huomiosta paitsi muiden puolueiden, myös viihteen ja muiden ajanvietetapojen kanssa. Ihmiset ovat tottuneet selaamaan jatkuvaa median sisältövirtaa silmäilevästi, pysähtyen lukemaan ainoastaan heitä jo valmiiksi kiinnostavista aiheista.
Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, työllisyys ja maahanmuutto.
Kuinka moni tavallinen suomalainen kokee henkilökohtaista mielenkiintoa sanaa “lähimalli” kohtaan? Kuinka monessa “pakkaspuskuri” herättää sellaisia tunteita, että avaus jää mieleen pitkäksi aikaa ja tulee esille vielä kahvipöytäkeskustelussakin?
En usko, että nämä aiheet poliitikkokuplan ulkopuolella puhuttelevat kovinkaan monia. Kapulakielisen politiikkajargonin varaan rakennetut otsikot jäävät auttamatta äärilaitojen räväkkyyden jalkoihin.
Mikäli ulostulomme eivät kohdistu tavallisen ihmisen jokapäiväisen elämän asioihin eivätkä herätä tunteita, eivät ne myöskään lyö mediassa läpi.
On hienoa, että keskustalta löytyy kantoja myös korkealentoisempiin aiheisiin, mutta ulospäin kohdistuva viestintämme ei voi perustua ainoastaan niihin. Vahvimpien kärkien tulee olla selitettävissä alakouluikäiselle lapselle.
Kuinkahan montaa olisi innostanut, jos kokoomus olisi oppositiossa ollessaan kampanjoinut suojaosien poistolla?
Galluppien mukaan keskusta ei ole tällä hetkellä kolmen suurimman puolueen joukossa, ja siksi emme voi itsekään kuvitella enää niin. Oppositioon me menimme itse, ja siellä olemme edelleen.
Hallituspuolueiden vähemmänkin valovoimaiset kannat kiinnostavat kansalaisia, sillä ne vaikuttavat suoraan ihmisten elämään. Tavallisella liikkuvalla äänestäjällä ei ole syytä kuunnella keskustaa, mikäli aihe ei ole jo valmiiksi lähelle tuleva ja kiinnostava.
Kuinkahan montaa olisi innostanut, jos kokoomus olisi oppositiossa ollessaan kampanjoinut suojaosien poistolla?
Kyse ei ole vain siitä, ovatko kaikki kantamme ja mielipiteemme hienoja ja kannatettavia. Kyse on erityisesti siitä, minkä valitsemme terävimmäksi kärjeksemme kansan silmien edessä.