On aika lopettaa Euroopan auringonlaskunpolitiikka
Hallitusneuvottelut jatkuvat samalla kun aika (ennakko)vaikuttaa tulevan EU-komission linjauksiin käy vähiin.
Vuosien 2019–2024 komissio on EU-historian ensimmäinen, jonka ohjelmissa ei johtotähtenä ole ollut EU:n ja EU-maiden talouskasvun lisääminen, vaan vihreän siirtymän toteutus lähestulkoon hinnalla millä hyvänsä.
Kannatan ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista taistelua, mutta sitä pitää tehdä käsi kädessä talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämisen kanssa, yrityselämää – mukaanlukien maa- ja metsätalous – tukien eikä rajoituksia ja byrokratiaa lisäten.
Ilmastopolitiikka voi olla kysyntää heikentävää tai tarjontaa tukevaa.
Suuri määrä EU:n ilmastotoimista nykyisen komission aikana on ollut kysyntää heikentävää, elinkeinoelämää rajoittavaa – taksonomia, ennallistamiset, alihankintaketjujen valvonta.
Saksassa on viime viikkoina herätty huomaamaan, että EU:n vihreän siirtymän lainsäädäntö aiheuttaa kotitalouksille ja pk-yrityksille massiiviset kustannukset.
Siellä vaaditaan nyt taukoa rajoituksia luovien sääntöjen kehittämiselle; työrauhaa yrityksille selvitä nykyistenkin sääntöjen toimeenpanosta.
Tähän liittyen EU-parlamentin EPP-ryhmään kuuluva Saksan CDU/CSU ryhtyi vastustamaan EU:n ennallistamisasetusta erityisesti sen maatalousyrittäjille aiheuttamien kustannusten johdosta.
Toinen todennäköisesti vastatuuleen joutuva EU:n lakialoite on yritysvastuuraportointi – komission aloite, jossa yritysten edellytetään julkaisevan säännöllisesti raportteja toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön (sosiaaliset ympäristöriskit).
Jos EU:sta tulee nyt tauko sääntelylle, ja ennallistamispaketit ja muut viime hallituskaudella erityisesti keskustalle vaikeat opposition kritisoimat asiat laitetaan jäähylle, helpottuu Suomessakin EU-politiikan teko näiltä osin.
Taitavat poliitikot tulevassa hallituksessa saattavat jopa lukea käänteen (jos se tulee) omaksi ansiokseen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme jäädä lepäämään laakereilla EU-ennakkovaikuttamisessa.
Yli puolet maailman väkiluvusta elää jonkin tyyppisessä autokraattisessa, valtionkapitalismiin perustuvassa järjestelmässä.
EU:lla ei ole USA:n tavoin mahdollisuutta käyttää julkista rahoitusta puhtaan teknologian investointien lisäämiseen (eli tarjontaa tukevaan ilmastopolitiikkaan). Se voi kuitenkin vaikuttaa sääntely-ympäristöön.
Tulevan komission aikana ratkaistaan esimerkiksi nk. puhtaan/vihreän vedyn kriteerit – saako vety, jonka valmistuksessa on käytetty ydinvoiman avulla tuotettua sähköä, puhtaan paperit.
Tällä kysymyksellä on Suomeenkin tehtävien teknologiainvestointien kannalta tärkeä merkitys.
Kun nyt mietitään, kuinka seuraavan komission aikana voidaan parantaan EU:n asemia maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa ilmastopolitiikalla on merkittävä rooli, on otettava huomioon, että läntisten demokratioiden auringonlasku on alkanut.
Yli puolet maailman väkiluvusta elää jonkin tyyppisessä autokraattisessa, valtionkapitalismiin perustuvassa järjestelmässä. G7-maatkin vastaavat enää vain noin 30% maailmantaloudesta.
Emme voi automaattisesti lähteä siitä, että muut maat seuraavat Euroopan esimerkkiä.
Siksi EU:n (ilmasto)toimien on tulevaisuudessa tuettava tarjontaa – erityisesti puhtaan ja uusituvan energian tarjontaa – eikä heikennettävä kotitalouksien ja yritysten kysyntää.
Brysseliin vietäväksi tarvitaan nyt rakentavia, EU-maiden talouskasvua tukevia ehdotuksia. Sitä kautta hyötyy myös Suomi.
