Virus hyökkää uudestaan, ja suomalaisiltakin kysytään vielä pitkään yhteisiä ponnisteluja ja kurinalaista käytöstä
Vaikka alkuvuodesta suomalaiset ansaitsivat viruksentorjunnan kultamitalin, uusi erä on alkanut. Pandemian torjunnan keinoja on kaivettu taas esiin, ja niitä on varauduttava käyttämään vielä pitkään.
Käytännön konstit virusta vastaan ovat entiset, mutta jalostettuina. Vastuuta torjuntatoimista on siirretty vielä lisää sairaanhoitopiireihin ja kuntiin.
Tämä on paikallaan. Suomi on laaja, ja tautitilanteissa on suuria alueellisia eroja. Ymmärrystä viruksen käyttäytymisestäkin on tullut lisää. Alueelliset ratkaisut vähentävät myös rajoitusten liiallisia haittoja.
Mutta koko Suomessa kysytään nyt pimeimmän ajan edellä vielä enemmän henkistä kestävyyttä, kurinalaista käytöstä ja yhteisiä ponnisteluja kuin keväällä. Tämän puolesta ovat vedonneet päättäjät presidenttiä myöten.
Vastuu kun on lopulta jokaisella kansalaisella.
JOTTA puolustustaistelussa onnistutaan, on jaksettava edelleen luottaa asiantuntijoihin ja heidän suosituksiinsa. Suositukset ja neuvot perustuvat osaamiseen, kansainväliseen tietojen vaihtoon ja tieteelliseen tietoon. Niiden pohjalta annettuja neuvoja on noudatettava, ja niihin on sopeuduttava.
Luottamusta ei saa horjuttaa sekään, että virheitäkin voi tulla. Myös asiantuntijat ovat ihmisiä. Yleisesti ottaen vastuulliset ovat kuitenkin hoitaneet työnsä hyvin. Se näkyy kansainvälisissä vertailuissa.
Niinpä vaikka keväällä maskin käyttöä ei nähty tarpeelliseksi, nyt on tultu toisiin tuloksiin.
Tätä ei kannata jäädä kuitenkaan vatvomaan ja ällistelemään, ei mediassa eikä politiikassakaan. Parempi on vetää hengityssuojain paikalleen neuvojen mukaan. Vaikka sen suojavaikutus olisi rajallinen, se ainakin muistuttaa vaaran olemassaolosta.
KÄRSIVÄLLISYYTTÄ tarvitaan hyväksymään rajoituksia ja kieltoja. Tämä koskee erityisesti ravitsemusliikkeitä, urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja monia muitakin tilaisuuksia – ja myös matkailua.
Määräykset ja tiukat suositukset eivät ole yritysten tai palveluja kaipaavien kiusantekoa. Ne ovat välttämättömiä. Siihen on luotettava.
Rajoitukset tosin leikkaavat monen toiminnan taloutta ja tekevät yrittämisen jopa mahdottomaksi. Monelta menee työ alta. Mutta päätöksillä on perusteensa. Ne pohjaavat kokonaisharkintaan ja vielä vakuuttavammin kuin keväällä. Nyt on paljon uutta tutkimustietoa ja kansainvälisiä kokemuksia ratkaisujen tueksi.
Sitä paitsi yhteiskunnan rooliin kuuluu myös pehmentää ikävien ratkaisujen vaikutuksia.
Paras on varautua siihen, että vielä kestää kauan, mahdollisista rokotteista huolimatta.
POLITIIKKAAKIN koronapandemia hallitsee vielä pitkään. Tämä näkyy mielipidetiedustelujen luvuissakin. Ne eivät juuri heilahtele. Vaikka oppositiokin yrittäisi kuinka, perinteiset politiikan viritykset eivät näytä kiinnostavan kansalaisia.
Mielenkiinto on pandemiassa ja sen vaikutuksissa. Pysymmekö terveinä? Säilyykö työ? Kuinkahan kauan tätä vielä kestää? Ne ovat tärkeimmät ajatukset.
Paras on varautua siihen, että vielä kestää kauan, mahdollisista rokotteista huolimatta.
Siksi kaikkien poliitikkojenkin tärkein huoli saisi olla viruksen nitistäminen niin maan rakoon kuin mahdollista, ei irtopisteiden tai kohuotsikoiden metsästäminen arvostelulla ja jälkiviisaudella.
Viruksen torjuminen kun on myös parasta talouden elvytystä.
SUOMALAISET asiantuntijat ovat tosin olleet haluttomia ennustamaan. Ruotsista arvioita on kuultu. Suomalaisillekin tutuksi tullut Ruotsin kansanterveysguru Anders Tegnell pohtii näin (Dagens Nyheter 6.10.):
”Joulu ilman sukukutsuja, ei suuria kokoontumisia kevään aikana, kotona työskentelyä pitkään eteenpäin niillä, joille tämä on mahdollista.”
Toisen ennusteen antaa Ruotsin kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson:
”Me saamme arvioida, että toimet viruksen leviämistä vastaan ovat voimassa pitkään, puhumme vähintään vuodesta eteenpäin”, Carlson sanoi STV:n haastattelussa (4.10.).
Kärsivällisyyttä ja sopeutumista siis tarvitaan.
