Toimiva oikeusvaltio edellyttää, että tuomarit eivät näänny työtaakkansa alle

Pääkirjoitus

Tuomariliitto julkaisi huhtikuussa raportin tuomareille, esittelijöille ja käräjänotaareille tekemästään kyselytutkimuksesta. Tulokset ovat karuja.

Kaksi kolmasosaa vastaajista piti työmäärää liian suurena. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista koki usein stressioireita tai työuupumusta. Yli puolet vastaajista työskentelee ollessaan sairaana. Lähes kolmasosa harkitsee alanvaihtoa.

Ylen tuoreen jutun mukaan tuomioistuimien tilanne on yhä kestämätön. Tämä näkyy muun muassa juttujen käsittelyaikojen pidentymisenä.

Korona-aikana kertynyttä työkuormaa ei ole pystytty purkamaan väliaikaistoimilla, sillä määräaikaiset pestit eivät ole kiinnostaneet toivotulla tavalla päteviä tuomareita ja kansliahenkilökuntaa.

KIIREESSÄ ja uupuneena työskenteleminen lisää väärien tuomioiden riskiä. Lisäksi liian suuri työtaakka johtaa asioiden käsittelyn viivästymiseen. Siksi asiassa ei ole kyse pelkästään tuomioistuimissa työskentelevien henkilöiden työolosuhteista vaan viime kädessä koko oikeusvaltion toimivuudesta.

Valtaosassa oikeusprosesseja tehdään huomattava määrä työtä, ennen kuin asia päätyy tuomarin pöydälle. Rikosasioissa poliisi suorittaa tutkinnan, syyttäjä syyttää rikoksesta ja syytetyn avustaja puolustaa epäiltyä. Riita-asioissa asianajajat selvittävät asioiden kulkua ja siihen liittyvää juridiikkaa itse sekä tilaavat usein selvityksiä myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Kaikki tämä asiantuntijoiden tekemä työ valuu hukkaan, jos tuomarilla ei ole aikaa harkita asiaa kunnolla ja ottaa kaikkia esitettyjä näkökohtia huomioon.

Suomalaisten oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että tuomioistuimet nähtäisiin haluttuina työpaikkoina.

TUOMARILIITON kyselyyn vastanneista reilu kymmenesosa on kokenut joutuvansa silloin tällöin tai usein epäasiallisen vaikuttamisen eli maalittamisen kohteeksi.

Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä tai vaikuttamaan heidän toimintaansa uhkailemalla tai esimerkiksi levittämällä heidän yksityistietojaan.

Sadat vastaajat ovat joutuneet halventavan kielenkäytön kohteeksi tai saaneet epäasiallisia yhteydenottoja. Kymmenet vastaajat kertovat saaneensa väkivaltaisia uhkauksia.

Positiivista on se, että yksikään vastaaja ei ole joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Ei kuitenkaan ole ihme, että ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista kannattaa maalittamisen kriminalisointia omana rikosnimikkeenään.

Liian suuri työtaakka ja koettu häirintä ovat johtaneet siihen, että moni tuomari harkitsee alalta poistumista. Oma osansa tässä on myös palkkauksella, jonka iso osa vastaajista kokee liian matalaksi.

Suomalaisten oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että tuomioistuimet nähtäisiin haluttuina työpaikkoina, joiden työolosuhteet olisivat järkevällä tolalla. Jokainen lähtevä työntekijä vie mukanaan merkittävän määrän kokemusta, jolle olisi tuomioistuimissa tarvetta.