Tervetullut tuuletus "ei käy" -politiikalle
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaati selkein sanankääntein ammattiyhdistysliikettä uudistumaan ja sopeutumaan uudenlaiseen maailman menoon, kun hän puhui järjestönsä edustajistolle keskiviikkona.
”Valitettavasti ammattiyhdistysliike on menettänyt kyvyn tehdä aloitteita, uudistaa työelämää ja yhteiskuntaa ja uudistua itse. Meistä on tullut säilyttäjiä, emme osaa ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän ja esimerkiksi nuorten tarpeita. Kuvittelemme, että entisillä opeilla pärjää tulevaisuuden maailmassa”, Palola sanoi.
Palola arvioi, että vaikka työnantajan avaukset ovat usein sellaisia, että ne merkitsevät lopulta heikennyksiä työsuhteen ehtoihin, niistä kiinnostutaan ja niistä keskustellaan.
Kritiikki ay-liikettä kohtaan oli sen sijaan tyly:
”Meille on tässä näytelmässä jäänyt rooli, jossa ainoat vuorosanat ovat: ei käy.”
Rohkeaa ja selkeää puhetta työmarkkinamieheltä, joka johtaa 600 000 jäsenen keskusjärjestöä. Mutta samalla myös tervetullut puheenvuoro keskusteluun, jota käydään heikentyvän kilpailukyvyn, kohoavan työttömyyden ja aina vain lisää velkaantuvan Suomen tulevaisuudesta.
STTK-johtaja vaati myös pidemmälle menevää ay-liikkeen uudistumista. Nyt ote ”näyttää uhoilulta”.
”Ay-liike oli joskus edistyksellinen, työelämää, palkansaajan ostovoimaa ja turvaa kehittävä, yhteiskunnallisia uudistuksia liikkeelle paneva voima. Missä ovat tämän päivän ay-liikkeen aloitteet?”, Palola ihmetteli.
Sisäisen kritiikin lisäksi Palola loi myös toivoa siihen, että sopiminen voisi vieläkin onnistua.
”Rauhoittamalla työmarkkinat loisimme vakautta vuosiksi eteenpäin ja tukisimme yrityksiä investoimaan ja luomaan työpaikkoja.”
”Jotta näin kävisi, kaikkien on tultava toisia vastaan. On luovuttava ehdottomuuksista. Vielä on aikaa. Mutta onko tahtoa? Onko kaikesta tullut vain arvovaltakysymys, jossa kukaan ei halua menettää kasvojaan?”, Palola kysyi.
Edustajistossa puhui myös pääministeri Juha Sipilä. Hän pääsi vääntämään – jälleen kerran – rautalangasta, mistä nyt on kysymys. Kuulijakunta oli siis vaikuttajia tärkeimmästä päästä, ay-aktiiveja.
”Minulla ei ole mitään muuta agendaa, kuin saada Suomi tästä seitsemän vuoden taantumasta nousun tielle. Minun pyyntöni on, että työssäkäyvät olisivat mukana talkoissa. Tuntuu erityisen kipeältä leikata eläkeläisiltä ja työttömiltä”, Sipilä sanoi.
Hän toisti edustajistollekin moneen kertaan jo sanotun: Hallituksen kilpailukykypaketin yksityiskohdat eivät ole hallitukselle arvovaltakysymys. Sopiminen olisi parempi keino.
Sopiminen oli myös Palolan viesti.
Palolan puheenvuoron jälkeen sopii kysyä, onko suomalainen ay-liike todella niin erimielinen kuin näyttää. Vai onko kyse sittenkin vain siitä, että SAK ei uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaan on SDP:n talutusnuorassa silloinkin, kun sen jäsenten etu vaatisi muuta kuin ”ei käy” -politiikkaa?