Suomen ja Venäjän suhteet ovat nyt historiallisen huonot
Venäjä ilmoitti 6. heinäkuuta Suomen Pietarin konsulaatin sulkemisesta. Suomi aikoo vastata sulkemalla Venäjän konsulaatin Turussa.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet kuukausi kuukaudelta Ukrainan sodan seurauksena. Suomi karkotti kesäkuussa yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää, jotka harjoittivat tiedustelutoimintaa diplomaatin statuksen suojissa. Odotettavissa oli, että Venäjä karkottaisi yhtä monta suomalaisdiplomaattia.
Venäjä ei tyytynyt vastakarkotukseen vaan päätti lisäksi sulkea Suomen Pietarin konsulaatin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti saman tien, että vastinpari Pietarin konsulaatille on Venäjän Turun konsulaatti. Päätös sen sulkemisesta lienee luvassa lähiaikoina.
Tuoreet päätökset houkuttelevat historialliseen vertailuun. Suomen ja Venäjän suhteet ovat nyt huonommat kuin kertaakaan Suomen itsenäisyyden aikana sotavuosia lukuun ottamatta.
Ennen toista maailmansotaa suhteita leimasi epäluulo. V. I. Leninin johtama Venäjän bolsevikkihallinto tunnusti kyllä Suomen itsenäisyyden joulukuussa 1917, mutta tuki sen jälkeen punaisia Suomen sisällissodassa.
Sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneet suomalaiset perustivat Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen elokuussa 1918 ja haaveilivat uudesta vallankumouksesta Suomessa.
Suomi etsi turvaa idän uhkaa vastaan milloin Kansainliitosta, milloin Neuvostoliiton naapurivaltioista, milloin pohjoismaista. Mikään näistä vaihtoehdoista ei lopulta toiminut vaan Suomi jäi yksin, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939.
Talvisodan katkeran rauhan jälkeen Suomi etsi turvaa Adolf Hitlerin Saksasta. Kun natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, Suomi liittyi hyökkäykseen ja lähti hakemaan talvisodassa menetettyjen alueiden palautusta.
Kun Saksan tappio alkoi häämöttää, Suomi irtautui sodasta syyskuussa 1944. Rauhaan päästiin sen jälkeen, kun Suomen armeija onnistui pysäyttämään puna-armeijan suurhyökkäyksen kesällä 1944. Neuvostoliitto siirsi joukkonsa Saksan rintamalle ehtiäkseen Berliiniin ennen länsiliittoutuneita.
Toisen maailmasodan jälkeen J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen rakensivat suhteet Neuvostoliittoon sen hypoteesin varaan, että itänaapurilla oli Suomen suhteen vain turvallisuusintressi eikä pyrkimystä muuttaa maamme yhteiskuntajärjestystä.
Tämän hypoteesin varassa Suomi solmi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1948 ja rakensi niin poliittiset kuin talous- ja kulttuurisuhteetkin itänaapurin kanssa. Länsimaiden apua suhteiden hoitoon ei pyydetty.
J. V. Stalin ja hänen seuraajansa olisivat toki mielellään nähneet vallankumouksen Suomessa, mutta jättivät sen toteuttamisen suomalaisten kommunistien huoleksi. Nämä eivät siihen koskaan kyenneet, koska Suomen kansa ei kannattanut yhteiskuntajärjestelmän muutosta.
Kommunismin uhkan torjumisesta työväestön keskuudessa vastasi SDP ja maaseudulla Maalaisliitto.
Vladimir Putinin Venäjä muistuttaa monessa suhteessa kommunistipuolueen johtamaa
Neuvostoliittoa. Se on vain arvaamattomampi ja siksi vaarallisempi.
Suomella on edelleen yli tuhannen kilometrin raja Venäjän kanssa, mutta muutoin tilanne on
ratkaisevasti erilainen kuin aiemmissa historian vaiheissa.
Ennen toista maailmansotaa Suomi jäi lopulta yksin torjumaan idän uhkaa. Nyt olemme maailman
vahvimman puolustusliiton Naton jäsen. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kävi viime viikolla
Suomessa vakuuttamassa, että tarpeen tullen Nato puolustaisi myös jokaista Suomen neliösenttiä.
Vladimir Putinin Venäjä muistuttaa monessa suhteessa kommunistipuolueen johtamaa
Neuvostoliittoa. Se on vain arvaamattomampi ja siksi vaarallisempi. Kommunistinen maailmanvalloitusideologia on korvattu väitteillä Pyhän Venäjän historiallisesta tehtävästä torjua lännen rappio.
Konsulaattien sulkemiset ovat jatkoa Ukrainan sodasta alkaneelle kehitykselle. Venäjän päätös vaikeuttaa tavallisten venäläisten mahdollisuuksia matkustaa Suomeen ja heikentää näin kansalaisyhteiskunnan yhteydenpitoa. Tämä lienee päätöksen tarkoituskin.
Turussa ei kukaan tunnu Venäjän konsulaattia kaipaavan. Tämäkin muutos on suorastaan dramaattinen, olihan konsulaatilla takavuosina iso rooli suhteiden hoidossa.
Taisipa Vladimir Putinkin hankkia ensimmäiset kokemuksensa Suomesta vieraillessaan Turussa Pietarin kansainvälisistä suhteista vastaavana apulaiskaupunginjohtajana vuonna 1994.
Nyt suhteiden paranemiselle ei ole edellytyksiä ennen Ukrainan sodan päättymistä ja Putinin väistymistä.
