Suomen ja Ruotsin Nato-ovi on nyt auki
Suomen ja Ruotsin Nato-jumi aukesi tiistai-iltana Madridissa käydyissä neuvotteluissa yhtä yllättävästi kuin se alkoikin. Ankaria vaatimuksia esittänyt Turkki sopi kiistansa Suomen ja Ruotsin kanssa neljä tuntia kestäneissä neuvotteluissa.
Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.
Suomea neuvotteluissa edustaneen presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.
YHTEISYMMÄRRYSASIAKIRJAN sisältö on varsin ympäripyöreä. Sen sisältöä osapuolet voivat tulkita monella tavalla.
Suomalaisen tulkinnan mukaan asiakirja ei sisällä mitään mullistavaa tai kovin velvoittavaa. Niinistön mukaan esimerkiksi Turkin luovutuspyyntöihin suhtaudutaan jatkossa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Jokainen luovutuspyyntö tutkitaan erikseen ja niissä noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia.
Turkissa sopimuksen tulkinta on toisenlainen. Turkin median mukaan Suomen ja Ruotsin on käsiteltävä vireillä olevat karkotus- ja luovutuspyynnöt. Lisäksi maat ovat Turkin mukaan valmiita muuttamaan kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä terrorismin torjumisemiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
On luonnollista, että eri osapuolet tulkitsevat tehtyä sopimusta eri tavalla. Turkki on vastustanut presidenttinsä Recep Tayyip Erdoğanin johdolla niin ankarasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, että sen on pakko myydä nyt tehtyä sopimusta suurena voittona kansalle.
Muuta vaihtoehtoa itsevaltaisella johtajalla ei ole.
Turkin vaatimuksiin suostuminen on hinta, jonka Suomen ja Ruotsin piti maksaa Nato-jumin poistamisesta.
TURKIN kanssa tehdyn sopimuksen myötä Suomen ja Ruotsin tie Nato-jäseneksi on nyt auki. Mahdollista on, että molemmat maat voivat päästä Nato-jäseneksi nopeallakin aikataululla.
Turkin vaatimuksiin suostuminen on hinta, jonka Suomen ja Ruotsin piti maksaa Nato-jumin poistamisesta. Aika näyttää, miten nyt tehtyä sopimusta sovelletaan käytännössä ja myös sen, koituuko siitä mainehaittaa Suomelle ja Ruotsille.
Turkki sai Suomen ja Ruotsin Nato-viivytyksellä, mitä halusi. Turkin presidentin kovat puheet saivat maailmanlaajuista huomiota. Samalla ne kuitenkin paljastivat raadollisesti sen, mitkä asiat ovat Turkille tärkeitä ja mitä se on valmis tekemään edistääkseen omaa agendaansa.
Toivoa sopii, että Turkki ei ota käyttöön samanlaista kiristysruuvia, kun sen pöydälle tulee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden lopullinen hyväksyminen eli ratifiointi.
Varsinaiset neuvottelut kertovat aikanaan sen, minkä osapuolen tulkinta neuvottelutuloksesta oli osuvin.
NATO joutui Turkin toimien takia ikävään välikäteen. Tästä syystä sopu otettiin ilolla vastaan myös Natossa. Sotilasliiton joutuminen Turkin panttivangiksi oli Naton kannalta nolo juttu.
Umpisolmun aukeaminen juuri ennen Naton huippukokousta oli voitto myös järjestölle itselleen.
Neuvotteluja voi kutsua onnistuneeksi silloin, kun kaikki osapuolet tuntevat itsensä voittajiksi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi kävi lopulta näin – onneksi.
