Science-lehden tutkimus mykisti hiilinielukeskustelun, mutta teki Suomenkin hiilineutraaliustavoitteesta vieläkin tärkeämmän
Arvostetussa Science-tiedelehdessä äskettäin (18.5) julkaistu tutkimustulos metsien hiilensidonnasta on mykistänyt hiilinielukeskustelun Suomessakin.
Tämä tulos on jotain muuta, mitä moni tulevaisuudesta hyvin huolissaan oleva on uskonut:
Vaikka kaikki metsänhakkuu koko maapallolla lopetettaisiin, maailman metsien hiilensidonta ei kasvaisi merkittävästi. Metsäluonnon maanpäälliset hiilivarastot suurenisivat vain 15–16 prosenttia.
Metsien kyky sitoa hiiltä lisääntyisi siis vain vähän. Metsänhakkuiden lopettamisella ei pystyttäisi juurikaan hillitsemään ilmastomuutosta.
Tutkimus on maailmanlaajuinen. Suomea se kiinnostaa erityisesti kahdestakin syytä.
Suomessa on paljon metsiä, ja niitä hyödynnetään jopa koko ihmiskunnan tarpeisiin. Mutta toisaalta meillä metsänhakkuista ja metsien hiilinieluista on tullut melkein ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun symboli ja monelle suurin yksittäinen keino.
Tutkimus valaa kylmää vettä niskaan tässäkin. Havumetsien hiilivarastoja on vielä vaikeampi kasvattaa kuin tropiikin metsien.
Ilmasto- ja ympäristötietoutemme on vielä kovin puutteellista. Ilmastonmuutosta tutkimustulokset eivät kuitenkaan peruuttaneet. Se on fakta, tosiasia.
UUTINEN suorastaan mykisti hiilinielukeskustelun Suomessa.
Vaikka monella tiedotusvälineellä ovat erikoistuneet ympäristötoimittajansa, nämäkin ovat olleet huomiota herättävällä tavalla hiljaa.
Pääkirjoituksissa ei asiaa ole rohjettu juuri käsitellä, vaikka joskus kissanristiäisistäkin kirjoitellaan. Helsingin Sanomissakin Science-lehden tutkimusta selvitteli tiedetoimittaja, ei ympäristötoimittaja.
Mutta ehkä niin oli parempikin.
Suomen kansantalouden ja metsätalouden kannalta tutkimus antaa joka tapauksessa erinomaisen viestin. Metsät ja metsätalous ovat yhä ratkaisu, eivät ongelma.
On nimittäin hyvä huomata, että tutkimuksessa ei näytetä ollenkaan puututun siihen, mitä ilmastovaikutuksia ja kuinka paljon olisi, jos metsäteollisuuden kaikki nykyiset tuotteet korvattaisiin muilla konsteilla.
Siitä wc-paperista lähtien.
SCIENCE-lehden tutkimus osoittaa myös, että ilmasto- ja ympäristötietoutemme on vielä kovin puutteellista. Voi ollakin paras, että kovin syvällä rintaäänellä emme puhu kaikista yksittäisistä ratkaisuista suuntaan emmekä toiseen.
Ilmastonmuutosta tutkimustulokset eivät kuitenkaan peruuttaneet. Se on fakta, tosiasia. Olemme nähneet sen omin silmin tänä vuonnakin. Ilmaston ääri-ilmiöt kuten tulvat ja toisaalta kuivuus ovat lisääntyneet. Suomessakin keskilämpötilat nousevat, talvet lyhenevät ja uudet uhkat lisääntyvät.
Metsissäkin tämä näkyy, vaikkapa kirjanpainajan tuhojen nopeana lisääntymisenä.
Mutta sen Science-lehden tutkimus ilmoitti, että hiilinieluista ei ole kuin marginaaliavuksi. Siksi se mieluummin korostaa kuin väheksyy Suomen nykyisen hiilineutraaliustavoitteen tärkeyttä.
Pääongelma on siis edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun polton radikaali vähentäminen on järkeenkäypä vaatimus. Tämä on myös riidattomampi ja selkeästi mitattavissa oleva linja.
