Sairaaloiden yt-neuvotteluissa maksetaan hintaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen viivästymisestä
Päijät-Hämeen ja Kuopion sairaaloiden yt-neuvotteluja voi pitää hälyttävänä merkkinä terveydenhuollon ongelmien kärjistymisestä. Nyt maksetaan hintaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen viivästymisestä.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä päätti viime viikolla yt-neuvottelujen jälkeen yhteensä 250 henkilötyövuoden vähennyksistä tavoitteena 15 miljoonan euron säästöt.
Vähennysten valtaosa hoidetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden lopettamisen kautta, mutta lisäksi irtisanotaan 51 henkeä.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri tavoittelee sekin 250 henkilötyövuoden vähentämistä ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsy saattaa edellyttää myös irtisanomisia. Yt-neuvottelut ovat tosin Kuopiossa vielä kesken.
Eräissä muissakin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on paineita hoitohenkilökunnan vähentämiseen.
Tilanne on varsin omituinen. Uutiset kertovat hoitohenkilökunnan yt-neuvotteluista samaan aikaan kun maan hallitus lupaa toteuttaa vaativassa vanhusten huollossa hoitajamitoituksen, joka kasvattaa tuntuvasti hoitajien tarvetta.
Jokaisen kunnalla, sairaanhoitopiirillä tai kuntayhtymällä on omat talousmurheensa ja perusteensa yt-neuvotteluille. Kuntatalous on juuri nyt erityisen tiukoilla.
Ajankohtaisten ongelmien taustalta pitää erottaa kuitenkin myös isompi kuva.
Jokaisen kansanedustajan kannattaisi tuntea pisto sydämessään yt-uutisten äärellä. Ainakin kaikkien niiden, jotka on valittu eduskuntaan vuoden 2011 jälkeen.
Hallitukset ovat epäonnistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisessa jo kahden vaalikauden aikana. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat vuorollaan sössineet tässä hankkeessa.
Yt-neuvottelut kertovat karua kieltään sote-uudistuksen tärkeimmästä syystä. Rahat eivät riitä nykyjärjestelmän ylläpitämiseen.
Yt-neuvottelut kertovat karua kieltään sote-uudistuksen tärkeimmästä syystä. Rahat eivät riitä nykyjärjestelmän ylläpitämiseen.
Kansalaisten tarvitsemien palveluiden turvaaminen vaatii vastuun siirtämistä vahvemmille järjestäjille, jotka vastaavat esimerkiksi terveydenhuollossa koko hoitoketjusta terveysasemilta erikoissairaanhoitoon asti.
Samalla on huolehdittava sosiaalihuollon saumattomasta kytkennästä terveydenhuoltoon.
Antti Rinteen hallitus yrittää nyt vuorostaan sote-uudistuksen läpivientiä. Se on ottanut opikseen edellisten vaalikausien epäonnistumisista.
Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään 18 maakunnalle, kuten Juha Sipilänkin hallitus esitti viime vaalikaudella.
Sen sijaan valinnanvapautta ei nyt toteuteta yhtä laajana, ja maakuntien tehtäväluettelo on Rinteen hallituksen ohjelmassa lyhyempi viime vaalikauden suunnitelmaan verrattuna.
Rinteen hallitus lupaa myös laajaa parlamentaarista valmistelua sote-uudistukselle.
Aikaa ei ole kuitenkaan yhtään hukattavaksi. Yt-uutiset ovat siitä hyvä muistutus kaikille päättäjille.
