Ruotsi saanee jälleen heikon vähemmistöhallituksen
Ruotsin vaalit huipentuivat sunnuntaina jännittävään ääntenlaskentaan, jonka lopullisia tuloksia joudutaan odottamaan keskiviikkoon asti. Maanantaiaamuna herättiin tulokseen, jonka mukaan neljän puolueen oikeistoblokki löisi sosiaalidemokraattien johtaman vasemmiston ja keskustapuolueen blokin niukimmalla mahdollisella erolla äänin 175-174.
Sosiaalidemokraattien kannatus kasvoi viime vaaleista, ja puolue säilyi selvästi suurimpana puolueena hiukan yli 30 prosentin kannatuksella. Pääministeri Magdalena Andersson voitti, mutta voi joutua tyytymään oppositiojohtajan rooliin.
Kakkoseksi kiilasivat Jimmie Åkessonin johtamat ruotsidemokraatit ohi maltillisen kokoomuksen. Ruotsindemokraatit keräsivät hieman yli ja kokoomus hiukan alle 20 prosenttia äänistä.
Vaalien voittajia olivatkin sosiaalidemokraatit ja ruotsidemokraatit sekä pienemmistä ryhmistä ympäristöpuolue. Kaikkien muiden puolueiden kannatus laski.
Vaalien lopullista tulosta joudutaan odottamaan ainakin keskiviikkoon asti, jolloin laskentaan saadaan mukaan myös ulkomailla annetut äänet. Maltillinen kokoomus on perinteisesti saanut näitä ääniä enemmän, joten oikeiston joukkueen voitto näyttää todennäköiseltä.
Blokkijako saattaa tuottaa jälleen yhtä heikon vähemmistöhallituksen kuin päättyneellä vaalikaudella, jolloin sosiaalidemokraatit hallitsivat vasemmistopuolueen, ympäristöpuolueen ja keskustapuolueen tuella.Koalition yhtenäisyys rakoili välillä niin, että sosiaalidemokraatit joutuivat hallitsemaan oikeistopuolueiden enemmistöllä hyväksytyn budjetin varassa.
Maltillisen puheenjohtaja Ulf Kristersson ilmoitti pyrkivänsä hallituksen muodostamiseen, jos oikeiston voitto varmistuu. Hallituskumppaniksi ovat tarjolla kristillisdemokraatit, minkä lisäksi liberaalit ja ruotsidemokraatit tukisivat hallitusta.
Kaikkia neljää oikeistopuoluetta on vaikea koota yhteiseen kabinettiin, sillä liberaalit eivät halua istua samassa hallituksessa ruotsidemokraattien kanssa eikä kokoomustakaan miellytä ministerisalkkujen antaminen ruotsindemokraateille.
Liberaalit ovat muutenkin jakautuneet, sillä merkittävä osa puolueväestä vierastaa yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa edes tukipuolueen roolissa. Yhdenkin liberaalin loikkaaminen valtiopäivillä sosiaalidemokraattien kelkkaan kääntäisi voimasuhteet päälaelleen.
Maltillinen kokoomus avasi näissä vaaleissa vallan portit ruotsidemokraateille. Se olisi tapahtunut nähtävästi joka tapauksessa, koska noin suurta puoluetta ei voi ikuisesti pitää ulkona vallan kammareista.
Lopputuloksena voi näin olla vähemmistöhallitus, jota johtaa kolmanneksi suurimman puolueen puheenjohtaja. Maltillisella kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla on alustavan tuloksen mukaan yhteensä vain 86 edustajaa eli vähemmän kuin sosiaalidemokraateilla, jotka saivat 108 paikkaa.
Jos tällainen vähemmistöhallitus syntyy, ruotsidemokraatit voivat periä kovan hinnan tuestaan. Tosin muutkin puolueet lupasivat vaalitaistelussa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja suitsia jengirikollisuutta.
Vaalien tärkein tulos olikin ruotsidemokraattien nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Samalla puolue murtautui ulos poliittisesta paitsiosta, jossa muut puolueet kieltäytyivät kaikesta yhteistyöstä sen kanssa.
Maltillinen kokoomus avasi näissä vaaleissa vallan portit ruotsidemokraateille. Se olisi tapahtunut nähtävästi joka tapauksessa, koska noin suurta puoluetta ei voi ikuisesti pitää ulkona vallan kammareista. On vaikea perustella, miksi joka viidennen äänestäjän tahto pitäisi sivuuttaa päätöksenteossa.
Annie Lööfin johtama Ruotsin keskustapuolue kärsi selvän tappion. Se sai äänistä 6,7 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Keskustapuolueen tuloksessa on ristiriitaisia piirteitä.
Lööf sulki edelleen yhteistyön ruotsidemokraattien kanssa. Tämä saattoi tuoda ääniä niiltä liberaalien ja kokoomuksen kannattajilta, jotka vierastavat ruotsidemokraatteja.
Toisaalta keskustapuolue näyttää menettäneen enemmän ääniä ruotsidemokraateille omilla vahvoilla alueillaan. Kaikki kannattajat eivät näytä hyväksyneen puolueen tiukkaa asennetta ruotsidemokraatteihin.
Keskustapuolue yritti tulkita tuloksen torjuntavoitoksi, koska puolue sai paremman tuloksen kuin gallupit lupasivat vaalikampanjan alkaessa. Parhaimmillaan kannatus nousi lähelle viime vaalien lukemia muutama päivä ennen vaaleja, mutta kalkkiviivoilla keskustapuolueen veto hiipui.
Keskustapuolue säilyi joka tapauksessa Ruotsin neljänneksi suurimpana puolueena. Tulosta voi tulkita niinkin, että äänestäjät eivät sittenkään antaneet aivan murskatuomiota keskustapuolueen siirtymisestä oikeiston allianssista sosiaalidemokraattien joukkueeseen.
Annie Lööf toivoi vaali-iltana blokkijaon murtamista niin, että politiikan maltilliset voimat ryhtyisivät yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa käytännössä sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen varaan rakentuvan hallituksen muodostamista. Oppositioon jäisivät vain äärilaitoja edustavat vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.
Lööfin ehdotus taitaa jäädä toiveajatteluksi. Vaikka blokkirajat rikkoutuvatkin, sosiaalidemokraatit ja maltillinen kokoomus eivät vielä mahdu Ruotsissa samaan hallitukseen.