Riidankylväjät ovat väärässä – kaupunkilaiset ja maaseudun väki puhaltavat sittenkin yhteen hiileen
Kaupunkien ja maaseudun välille on pyritty viime vuosina luomaan eripuraa.
Vastakkainasettelun tavoitteet ovat perustuneet poliittisiin intohimoihin ja poliitikkojen henkilökohtaisten tavoitteiden edistämiseen.
Julkisen keskustelun perusteella onkin syntynyt vahva mielikuva, että jännitteet maaseudun ja kaupunkien välillä ovat Suomessa suuremmat kuin muualla Euroopassa.
Mielikuva kaupunkilaisten ja maaseutuväestön riitaisasta suhteesta ei ole todenmukainen.
Kansalaisten identiteettejä ja asenteita selvittäneen laajan kyselytutkimukseen mukaan suomalaisten enemmistö vastustaa kaupungistumisen vauhdittamista. Tutkimuksen perusteella kaupunkilaiset kantavat huolta maaseudun hyvinvoinnista ja päinvastoin.
Ajatuspaja e2:n ja Suomen Kulttuurirahaston tutkimuksen mukaan 76 prosenttia kyselyyn vastanneista vastustaa julkisen vallan toimia kaupungistumisen edistämiseksi.
Vain 16 prosenttia pitää kaupungistumisen vauhdittamista järkevä politiikkana.
Kaupunkikeskeisesti ajattelevat odotetusti suurten kaupunkien asukkaat. Heistäkin tosin vain 23 prosenttia suhtautuu myönteisesti kaupungistumisen edistämiseen poliittisin keinoin.
Suomalaiset näyttävät tässä suhteessa olevan viisaampia kuin osa poliitikoista. He osaavat katsoa kokonaisuutta sen sijaan, että tuijottaisivat lyhytnäköisesti omaan napaansa.
Julkisuudessa luotu kuva kaupunkien ja maaseudun ihmisten riitaisesta suhteesta asettuu tuoreen tutkimuksen perusteella outoon valoon.
Onko todellakin niin, että poliitikot kärjistävät asioita tarkoituksenhakuisesti saadakseen kantopintaa omille poliittisille mielipiteilleen? Ja onko todellakin niin, että riidankylvämistä tehdään tarkoituksella seurauksista välittämättä?
Kenelläkään ei pitäisi olla epäselvää, että puheet kaupunkilaisten elättämistä maaseudun asukkaista, ovat loukkaavia ja yksioikoisia.
Vastaavasti yhtä loukkaavaa on kaupunkilaisen elämäntavan kyseenlaistavat puheenvuorot.
e2:n ja kulttuurirahaston kyselytutkimuksen tulos on suomalaisten kannalta lohduttava.
Se tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan valtaosa suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna ja kaventaa alueellisia kehityseroja.
Suomalaiset näyttävät tässä suhteessa olevan viisaampia kuin osa poliitikoista. He osaavat katsoa kokonaisuutta sen sijaan, että tuijottaisivat lyhytnäköisesti omaan napaansa.
Hyvän tulevaisuuden ja vakaan kehittymisen kannalta paras vaihtoehto on, että Suomi kehittyy ja kukoistaa sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Mitä paremmin kumpikin menestyy, sitä paremmin voivat myös kansalaiset.