Putinin Venäjä sai oppitunnin yksityisarmeijoiden vaarallisuudesta
Venäjällä nähtiin viikonvaihteessa erikoinen kapinanäytelmä. Jevgeni Prigoshinin Wagner-joukot haastoivat Venäjän sotilasjohdon, mutta joutuivat perääntymään vuorokaudessa.
Venäjä hyökkäsi viime vuoden helmikuussa Ukrainaan. Sen virallisen armeijan rinnalla Ukrainassa on sotinut Jevgeni Prigoshinin johtama palkka-armeija Wagner.
Prigoshin sai aikoinaan lempinimen Putinin kokki, koska hänet nähtiin tarjoamassa ravintolassaan ruokaa presidentti Vladimir Putinille. Julkisuudessa olleet kuvat kertoivat palvelualttiista suhteesta isäntään.
Prigoshin kuuluu Venäjän myllerryksissä rikastuneisiin oligarkkeihin. Nuoremmalla iällä rikoksiin syyllistynyt mies eteni pitkän matkan vankilasta vallan huipun liepeille. Vankilatuomion jälkeen hän perusti pikaruokaketjun ja muonitti lopulta lähes yksinoikeudella Venäjän armeijaa.
Prigoshin perusti vuonna 2014 palkka-armeija Wagnerin. Se on sotinut Putinin puolesta Syyriassa, Sudanissa, Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Ukrainassa Prigoshinin sukset alkoivat mennä ristiin Venäjän sotajohdon kanssa. Hän on vaatinut puolustusministeri Sergei Shoigun ja yleisesikunnan päällikön Valeri Gerasimovin eroa.
Kun Venäjän sotilasjohto vaati Prigoshinia alistumaan maan virallisen armeijan komentoon, tämä kieltäytyi allekirjoittamasta asiaa koskevaa sopimusta. Sen sijaan hän syytti viime viikon lopulla Venäjän armeijaa ohjushyökkäyksestä Wagnerin joukkoja vastaan ja ryhtyi kapinaan.
Wagner valtasi lauantaina Etelä-Venäjällä Rostovin ja Voronezin sotilaskohteet ja lähti moottorimarssille kohti Moskovaa ilman näkyvää vastarintaa.
Wagner-kapinassa voi nähdä myös tärkeän periaatteellisen opetuksen. Valtiovallalla pitää olla monopoli väkivallan käytössä.
Presidentti Putinin oli lauantaina pakko tulla julkisuuteen. Mustiin puettu presidentti piti televisiopuheen, jossa hän syytti Prigoshinia maanpetoksesta ja vaati kapinaan syyllistyneille kovia rangaistuksia.
Tämän jälkeen kuvaan astui Valko-Venäjän presidentti Aleksndr Lukashenko. Hänen välityksellään syntyi sopimus, jonka mukaan Wagnerin autokolonna kääntyi takaisin ja Prigoshin sai turvapaikan Valko-Venäjältä.
Ketään ei ole kapinasta vielä rangaistu toisin kuin Putin uhosi vain muutama tunti ennen Wagnerin kolonnan kääntymistä.
Viikonvaihteen tapahtumat heikentävät Putinin asemaa, vaikka kapinahanke kuivuikin nopeasti kokoon.
Lännessä kapinahanketta arvioitiin hyvin varovaisesti. Prigoshinista ei parhaalla tahdollakaan voi maalata ylevää demokratian ritaria, ovathan hänen kätensä kyynärpäitä myöten ukrainalaisten veressä.
Wagner-kapinassa voi nähdä myös tärkeän periaatteellisen opetuksen. Valtiovallalla pitää olla monopoli väkivallan käytössä. Yksityisten palkka-armeijoiden pitäisi kuulua historian hämärään, ei tälle vuosisadalle.
Väkivallan monopolin periaate toteutuu esimerkiksi Suomen demokraattisessa valtiojärjestelmässä, jossa armeija ja poliisi toimivat poliittisen johdon, viime kädessä valtioneuvoston, eduskunnan ja tasavallan presidentin kontrollissa. Armeijan ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti.
Wagnerin kaltaista yksityisarmeijaa ei voi Suomessa kuvitella mahdolliseksi.
Väkivallan monopoli on muutoinkin pääperiaate läntisissä demokratioissa. Toki poikkeuksiakin on.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti George W. Bushin hallinto käytti vuosituhannen alussa Blackwater-yhtiön tapaisten firmojen palveluksia Irakin sodassa. Kriitikoiden mukaan hallinto yritti jopa yksityistää sodankäyntiä.
Wagnerin perustaminen saattoi tuntua hyvältä idealta, kun Putinin ei tarvinnut liata liiaksi käsiään esimerkiksi Syyrian tai Sudanin sotkuissa. Nyt Kremlissä toivottavasti pohditaan, oliko se niin hyvä idea.